Monikulttuurisessa työyhteisössä sujuva viestintä on avain onnistuneeseen yhteistyöhön.
Hoiva-alan työntekijöistä yhä useampi on muuttanut Suomeen ulkomailta. Työyhteisöjen kansainvälistyminen tuo mukanaan paljon uusia toimintatapoja, iloa ja ihmettelyäkin. Kielitaito tukee sopeutumista työyhteisöön sekä suomalaiseen yhteiskuntaan ja luo pohjaa ammatilliselle kasvulle.
Kokonaisvaltaista perehdytystä
Esperillä suomen kielen opiskelua tuetaan monin eri tavoin. Kansainvälisen henkilöstön HR-asiantuntija Varpu Ahtonen kertoo, että ulkomailta rekrytoidut hoitajat aloittavat suomen kielen opiskelun jo lähtömaassaan.
”Työsuhteen edellytys työn alkaessa on A2.2 taso, eli kehittyvä peruskielitaito,” Ahtonen sanoo. ”Suomessa kielikoulutus etenee B1.1-tasolle asti – se on myös virallinen vaatimustaso hoitoalan ammattilaisille.”
Työssään hoivakodeissa Esperin työntekijät voivat hyödyntää räätälöityjä mobiilikäyttöisiä kielipelejä, dialogiharjoituksia ja uutta virtuaaliympäristöä, jossa hoivakodin tilat ja tarvikkeet tulevat tutuiksi. Virtuaaliympäristössä voi tutustua esimerkiksi asukashuoneeseen, olohuoneeseen sekä peseytymistiloihin ja opetella käytännön sanastoa interaktiivisesti.
Useimmat ulkomailta rekrytoidut työntekijät ovat koulutukseltaan sairaanhoitajia. Esperillä lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa he oppivat suomeksi käytävissä opinnoissa suomalaisesta hoitotyöstä, lainsäädännöstä ja lääkehoidosta. Tutkinnon suorittanut saa Valviran myöntämän ammattioikeuden Suomeen. Kun lähihoitajan työkokemusta on karttunut ja kielitaito vahvistunut, osa työntekijöistä suorittaa pätevöitymiskoulutuksena vielä suomalaisen sairaanhoitajatutkinnon.
”Työntekijät ovat olleet tyytyväisiä koulutukseen, joka on suunniteltu erityisesti ulkomailta Suomeen muuttaneiden ammattilaisten tarpeisiin,” Ahtonen kertoo.
Kieli käyttöön alusta alkaen – työyhteisön tuella
Esperillä työskennellään alusta alkaen käyttäen suomen kieltä. Uuden työntekijän perehdytyksessä huomioidaan kielen oppimisen alkuvaiheet. Perehdytysmateriaalit on laadittu myös englanniksi työtehtävien ja sääntöjen nopeampaa omaksumista varten – tämä on myös turvallisuuskysymys. Tarvittaessa ohjauksen alkuvaiheessa voidaan käyttää tukikieliä, kuten englantia, tai kääntäjää.
”Näin työntekijä pääsee nopeasti kiinni työhön”, Ahtonen kertoo. ”Suomea aletaan kuitenkin soveltaa heti, sillä paras tapa vahvistaa kieltä on sen aktiivinen käyttö sosiaalisissa tilanteissa.”
Kielen oppimisessa kollegoiden tuki ja avoin keskustelukulttuuri ovat ratkaisevia, ja psykologisesti turvallinen työilmapiiri kannustaa käyttämään uutta kieltä rohkeasti. Jos kielitaidon kehittyminen hidastuu, ammatilliset suomen kielen kurssit voivat tarjota lisätukea. Haasteita voi tuoda esimerkiksi koti-ikävä tai sopeutumisen vaikeudet, mutta myös näihin on saatavilla apua esimerkiksi työterveydestä. Jo kuulumisten kysyminen ja lämmin työilmapiiri voivat auttaa eteenpäin ja antaa uutta vauhtia kielitaidon kehittymiselle.
”Meillä on avoin ja kannustava ilmapiiri,” kertoo Hoivakoti Launeen yksikönjohtaja Kaija Julkunen. ”Rohkaisemme työntekijöitä käyttämään suomen kieltä mahdollisimman paljon ja olemaan vuorovaikutustilanteissa aktiivisia.”
Miltä suomen oppiminen tuntuu?
Hoivakoti Launeen lähihoitaja Capella lähestyy esihenkilöään ja aloittaa kysymyksensä sujuvasti suomeksi, mutta vaihtaa englantiin, kun oikea termi ei löydy. Koita vaan jatkaa suomeksi, kannustaa Julkunen.
”On sovittu yhdessä, että työkaverit auttavat ja neuvovat, jos sanon väärin”, toteaa filippiiniläinen Capella. ”Arvostan työkavereilta saamaani apua.”
Uuden kielen oppimisessa on tärkeää, että virheitä ei tarvitse pelätä. Onnistumiset lisäävät itseluottamusta ja kieli kehittyy koko ajan. Sri Lankasta kotoisin oleva Tilini on asunut Suomessa nyt viisi vuotta ja puhuu jo kieltä sujuvasti. Suomen kansalaisuuden saanut Tilini on kiinnostunut jopa erilaisista murteista. Tällä hetkellä hän opiskelee Hoivakoti Launeessa oppisopimuksella lähihoitajaksi.
”Luen suomalaisia kirjoja, kuuntelen selkokielisiä uutisia ja harjoittelen puhumalla paljon”, Tilini kertoo. ”Myös YouTubessa olevia suomenkielisiä videoita kannattaa katsoa.”
Hoivakoti Launeen hoitoapulaisena työskentelevä Youssef ja lähihoitaja Rose kertovat, kuinka kielitaidon vahvistuminen on auttanut Suomeen sopeutumisessa.
”Keskustelu asukkaiden ja työkavereiden kanssa helpottuu, kun on yhteinen kieli”, kertoo Rose. ”Myös vapaa-ajalla asioiden hoitaminen sujuu helpommin, kun voi vaikka kaupassa puhua henkilökunnan kanssa suomea.”
Youssef kehuu työkavereitaan.
”Työkaverit ovat avuliaita ja auttavat uusien sanojen kanssa.”
Suomalainen kulttuuri
Kielen lisäksi muualta tulevat kertovat suomalaisen kulttuurin ja perinteiden ymmärtämisen tärkeäksi. Täällä korostuvat muun muassa hiljaisuus, yksityisyys ja täsmällisyys.
”Ajan kulku hahmotetaan Suomessa kellon kautta, kun taas joissain muissa kulttuureissa aikaa voidaan tulkita joustavammin paikkaan ja asioiden suhteisiin sidottuna,” kertoo Ahtonen.
Kulttuurierojen ymmärtäminen ja toisen kulttuurin kunnioittaminen helpottavat työyhteisön toimintaa. Eri tilanteisiin voidaan valita tarkoituksenmukaisimmat toimintatavat – kuten suomalainen täsmällisyys tai filippiiniläinen kohteliaisuus, johon kuuluu runsaasti hymyä ja kauniita sanoja.
Ulkomailta Suomeen rekrytoitaville järjestettävään lähtömaakoulutukseen sisältyy perehdytys suomalaiseen työkulttuuriin. Kaikille Esperin ulkomaalaisille työntekijöille on tarjolla myös materiaalipaketti, joka sisältää materiaalia itsenäiseen suomen kielen opiskeluun sekä tietoa Suomen lainsäädännöstä ja työelämästä.
Kuluvana keväänä julkaistaan suomalaisille työntekijöille suunnattu Osallistava työyhteisö -verkkokoulutus. Sen tavoitteena on ohjata työyhteisöjä toimimaan siten, että yhteistyö on sujuvaa, miellyttävää ja kaikkia arvostavaa.
”Näillä panostuksilla pyrimme luomaan yhdenvertaisia työyhteisöjä, joissa viihdytään ja joissa jokaisen osaaminen pääsee käyttöön”, Ahtonen summaa.
Katso video Esperi Hoivakoti Launeesta.
Mediadesk (ark. 9-15)
010 408 7000
media@esperi.fi
