Hoivapalveluyhtiö Esperi Care vetoaa budjettiriiheen kokoontuvien hallituspuolueiden johtajiin ja neuvottelijoihin, että hallitus harkitsisi uudelleen budjettilakina annettavaa lakimuutosta koskien vanhuspalvelulakia ja hoitajamitoitusta.
”Esitämme, että ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus pidettäisiin nykyisessä 0,65 hoitajaa per asukas”, toteaa Esperin toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi.
Lisäksi Esperi esittää, että voimassa olevan lain mukaisesta, myöhemmin voimaan astuvasta 0,7 mitoituksesta luovuttaisiin toistaiseksi.
”Tilanne on järjetön: lähes kukaan alalla toimiva ei halua muutosta hoitajamitoitukseen – ei palveluntuottajat, työntekijä- tai työnantajajärjestöt, valvovat viranomaiset eikä useat hyvinvointialueet. Silti muutosta ollaan viemässä eteenpäin”, Wentjärvi kummeksuu.
Budjettiriihessä käsittelyssä olevan esityksen on määrä laskea nykyistä 0,65 hoitajamitoitusta 0,6 hoitajaan/asiakas ja sen on toivottu säästävän 45 miljoonaa euroa. Esperi on vakuuttunut useiden alan yksityisten ja julkisten toimijoiden lailla, ettei kyseisellä muutoksella tulla saavuttamaan toivottuja säästöjä. Sen sijaan se vaarantaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien vanhusten palveluja sekä hoiva-alan toimijoiden mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa.
”Esitetty lakimuutos ei tuo tavoiteltuja säästöjä. Hoivayksiköihin on jo rekrytoitu 0,65 mitoitusta vastaava työvoima, eikä minimimitoituksen lasku vaikuta tarvittavaan henkilöstömäärään. Hoivapalveluun ohjautuvat asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia, joten pienemmällä resursoinnilla ei voida hoitaa asukkaita turvallisesti ja lisäksi työn kuormittavuus kasvaisi”, sanoo Stefan Wentjärvi.
Toimintaympäristön huono ennakoitavuus vaikuttaa yritysten investointihalukkuuteen. Lyhyen ajan sisällä toistuvat lainmuutokset antavat yksityisille ja erityisesti kansainvälisille yrityksille viestin epävarmasta toimintaympäristöstä ja vähentävät halua tehdä pitkäjänteisiä investointeja Suomeen.
”Mitoituksen lasku ei toisi helpotusta myöskään työvoimapulaan. Mitoituksen nosto toteutettiin pitkälti hoiva-avustajien kautta, joten se ei vapauttaisi resursseja lähihoitaja- ja sairaanhoitajapuolelle terveyskeskusten ja sairaaloiden tarpeisiin. Hoiva-avustajille ei ole Suomessa juuri muita työpaikkoja kuin hoivakodit, joten on suuri vaara, että lakimuutoksella siirrämme hoiva-avustajia työttömiksi ja tukien piiriin”, Wentjärvi toteaa.
”Jos mitoitusta nyt lasketaan, menetämme alalta osaajia. Kun palvelunkysyntä kasvaa seuraavien vuosien aikana, niin hoitajia ei enää löydy.”
Mistä sitten säästöjä?
Henkilöstömitoituksen laskennassa tulisi huomioida teknologiset ja digitaaliset ratkaisut, jotka vähentävät työnosuutta. Lakiesitys ei lisää edellytyksiä teknologian hyödyntämiselle ja hallitusohjelmassa päätetty 30€m säästöt näiltä osin jää saavuttamatta.
”Vanhustenhoidon kustannukset tulevat ikärakenteen muutoksen myötä kasvamaan joka tapauksessa tulevina vuosina. Säästöjä voidaan kuitenkin saavuttaa teknologiaa hyödyntämällä ja palvelurakennetta uudistamalla”, Wentjärvi korostaa.
Teknologian käyttöönottoon voitaisiin myös kannustaa säätämällä laissa mahdollisuus korvata osa henkilöstömitoitusvaatimuksesta teknologisilla, digitaalisilla tai muilla todennetuilla henkilöstötyöaikaa vähentävillä ratkaisuilla. Tämä voisi luoda markkinoita myös teknologiaa tarjoaville yrityksille.
Palvelurakenteen uudistamisen avulla paljon apua tarvitsevat vanhukset pääsisivät nykyistä nopeammin palveluasumisen piiriin terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon kustannuksiltaan kalliista vuodeosastohoidosta ja välttäisivät valitettavan usein toteutuvan ambulanssirallin.
”On juridisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti kestämätöntä jättää tarjoamatta asiakkaalle heille sopivaa hoitopaikkaa, kun sellainen olisi heti tarjolla”, Stefan Wentjärvi toteaa.
Mediadesk (ark. 9-16)
010 408 7000
media@esperi.fi
Esperi Care Oy
Mannerheimintie 164
PL 11
00301 Helsinki
www.esperi.fi
