​Eväitä muistisairaan kohtaamiseen – Esperin kiertue toi muistisairauden asiantuntijat omaisten ja kiinnostuneiden luo

Viime keväänä Esperin hoivakodeissa ympäri Suomen järjestettiin yhdessä Muistiluotsi-asiantuntijoiden kanssa kaikille avoimia infotilaisuuksia, joissa levitettiin tietoutta muistisairauksista, annettiin eväitä niiden tunnistamiseen sekä muistisairauksien kanssa elämiseen. Lisäksi tutustuttiin yhteiskunnan tarjoamiin tukiin muistisairaille ja heidän läheisilleen.

”Esperin hoivakoteihin tulee runsaasti yhteydenottoja tilanteissa, joissa muistisairautta ei ole vielä virallisesti diagnosoitu, mutta epäilyjä jo on. Kyselijöillä ei välttämättä ole tietoa siitä, miten lähteä asiaa purkamaan ja ovatko epäilykset edes aiheellisia. Myös moni hoivakodin asukkaan omainen tai omaishoitaja on ymmällään läheisen käytöksen tai toiminnan vuoksi. Meillä on osaamista muistisairaiden hoidosta ja uudet hoivakodit on suunniteltu ikääntyneiden ehdoilla, muistisairaat huomioiden. Asiantuntija pystyy kuitenkin kertomaan, milloin huolestua, mistä apua ja miten toimia muistisairauden eri vaiheissa”, kertoo Esperin alue- ja lääkäripalveluiden johtaja Kimmo Karvonen.

Omaisille ja läheisille sekä muille asiasta kiinnostuneille järjestettiin keväällä luentoja ja keskustelutilaisuuksia 17 Esperin hoivakodissa ympäri Suomen. Puhumassa olivat Muistiliiton jäsenyhdistysten alaisten Muistiluotsikeskusten asiantuntijat. Muistiluotsit tarjoavat tietoa, tukea ja toimintaa muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä tietoa aivoterveydestä kaikille asiasta kiinnostuneille. Itse toiminta jakautuu kolmeen osa-alueeseen: asiakastyöhön, vapaaehtoistoimintaan ja vaikuttamis- ja verkottumistyöhön.

Taru Vartiainen Etelä-Savon Muistiluotsin toiminnanjohtaja ymmärtää omaisten ja läheisten huolen, sillä hän käy usein luennoimassa muistisairauksista eri tahoille. Muistiluotsit järjestävät myös kaikille avoimia yleisöluentoja ja ylläpitävät Muistikahvilatoimintaa. Paljon pyydettyjä muistitestejä tehdään kuitenkin vain julkisella puolella. Toimintaan voi tulla mukaan kuka vain, joka on kiinnostunut aivoterveyteen tai muistiin liittyvistä asioista tai mikäli hänellä itsellään tai läheisellä on muistiongelmia tai muistisairaus. Varsinaista diagnoosia ei tarvitse olla eikä myöskään Muistiyhdistyksen jäsenyyttä vaadita.

Vartiainen kävi huhtikuussa luennoimassa Mäntyharjulla Esperi Hoivakoti Rautuhovissa: ”Tyypillisesti ihmiset ovat kiitollisia, että näistä asioista keskustellaan. Kun omaishoitaja on 24/7 muistisairaan kanssa, niin tulee joskus ajatus, että muistisairas tahallaan tai kiusallaan tekee jotain. Luennolla käydään läpi niitä tekijöitä, jotka ovat merkkinä muistisairaudesta ja millaisilla keinoilla tai apuvälineillä muistisairaan kanssa toimimista voidaan helpottaa.”

Liisa Kytömäki oli tullut kuuntelemaan luentoa: ”Nyt on ilmennyt tuttavissa niin paljon muistisairautta, miehen kaverikin sai aivoinfarktin eikä enää yksin pärjää. Se käy niin nopeasti ja voi tulla eteen kelle vaan. Kyllä se (luento) auttoi suhtautumaan muistisairaan kohtaamiseen.” Kansallisten senioreiden puheenjohtaja Elli Rautio pitää aihetta ajankohtaisena: ”Tätä pitäisi jokaisen kuunnella, muistisairautta on varmasti joka perheessä. Minusta tämä on erinomaista kuunneltavaa myös nuoremmille. Heillä ei ole vielä elämänkokemusta ja voivat olla aika kokemattomia kohtaamaan näitä muistisairauksia.”

Aihe puhuttaa nykyään paljon myös lehdistöä ja muistiasiat ovat hyvin tapetilla. Kevään Aivoviikko ja syksyn Muistiviikko huomioidaan hyvin ja on ymmärretty, että kyseessä on yleinen, kansanterveydellinen ongelma. Muistisairauksista on kuitenkin vielä harhaluuloja, vaikka parempaan suuntaan ollaankin menossa. Vartiainenkin huomaa toisinaan, että ajatellaan ettei muistisairas ihminen ymmärrä, hänelle ei tarvitse vastata tai annetaan epäasiallisia vastauksia. Keskustelu käydään omaisen tai avustajan kanssa ja oletetaan, ettei muistisairaalla ole samoja inhimillisiä tarpeita, vaikka sosiaaliset kontaktit ovat erittäin tärkeitä. Myös muistisairas ihminen nauttii musiikista ja konserteista.

Suomessa on vallalla strategia, että kotona ollaan niin pitkään kuin mahdollista. Vartiaisen mukaan, jos ihmiseltä itseltään tätä kysyttäisiin, niin he usein itsekin toivovat toisenlaista asumista: ”Jos siirtyminen esimerkiksi hoivakotiin jätetään liian myöhäiseen vaiheeseen, niin ihminen ei kotiudukaan niin hyvin”.

Milloin kotona ei enää pärjää

• Kun muistisairas henkilö ei tunne enää oloaan turvalliseksi ja arjen normaalit rutiinit eivät enää onnistu: ei muista syödä tai mitä syö.
• Ajan ja paikan orientaatiohäiriöt: henkilö ei tiedä onko kotona, onko ilta vai aamu. Muistisairauteen liittyy yleensä vaeltaminen ja eksymisen vaara on suuri.
• Uni- ja valverytmin häiriöt: päivän ja yön sekoittumista ei omainen kauaa jaksa.

Viisi vinkkiä muistisairaan kohtaamiseen

1. Kiire pois! Muistisairas ihminen huomaa helposti, jos on kiire ja silloin hän ei ole mukana tilanteessa tai hermostuu.
2. Kunnioita ja arvosta – ole läsnä, kuuntele ja välitä
3. Puhu hitaasti edestäpäin ja lausu keskustelukumppanin nimi – nimi palauttaa hetkeen
4. Älä testaa muistisairaan ihmisen muistia – hyvä tunnelma on tärkeintä
5. Kosketa ja silitä – se tuo turvallisen, hyvän olon

Taustaa

Suomessa on 393 000 muistisairauden tai heikentyneen kognitiivisen toimintakyvyn kanssa elävää ja uusia sairastuneita tulee lähes 15 000 joka vuosi. Muistisairaus onkin suurin ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttava tekijä ja kahdella kolmesta ympärivuorokautisen hoidon asiakkaasta on muistisairaus.

Tänään alkoi Muistiviikko, Muistijärjestön tärkein toimintaviikko. Viikon aikana Muistiliitto kannustaa tekemään muistiystävällisiä tekoja.

Lähde: Muistiliitto, Mikkelin seudun Muisti ry, Etelä-Savon Muistiluotsi

____

Muistiliiton tavoite on toimia muistisairaiden ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontatehtävissä, edistää heidän elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan ja syventää muistiosaamista ja sen ymmärrystä yhteiskunnassa. Muistiluotsikeskusten asiantuntijat kiertävät luennoimassa eri tapahtumissa ympäri Suomen.

____

Muistiluotsi on Muistiliiton jäsenyhdistyksen hallinnoima, STEAn rahoittama asiantuntija- ja tukikeskus, joilta saa tietoa, tukea ja toimintaa muistisairauksiin liittyen. Muistiluotsien tehtävät jakautuvat kolmeen osa-alueeseen: asiakastyöhön, jossa tuetaan muistisairasta ihmistä ja hänen läheisiään asiakaslähtöisesti sekä tarjotaan vertaistukea ja tietoa muistista ja muistisairauksista. Toisena vapaaehtoistoimintaan, jolla vahvistetaan muistisairaitten ihmisten ja heidän läheistensä osallisuutta ja vertaisuuden kokemusta. Vapaaehtoistoiminnan yksi muoto on MuistiKaVeRi-toiminta, jolla pyritään turvaamaan muistisairaan henkilön omannäköisen elämän jatkuminen sairaudesta huolimatta. Kolmantena on vaikuttaminen ja verkottuminen, jolla edistetään muistisairaan ihmisen ja hänen läheistensä hyvinvointia, oikeuksien toteutumista ja tarpeiden huomioimista maakunnassa verkostoitumalla muiden alan toimijoiden kanssa, vaikuttamalla maakunnan muisti- ja hoitotyön kehittämiseen sekä kertomalla ajankohtaista tietoa muistisairauksista, tukimahdollisuuksista ja aivoterveydestä.