Irja Lepola on Esperi Hoivakoti Haapalehdon pitkäaikainen yhteistyökumppani, asukkaan läheinen ja hyvänmielen lähettiläs. ”Olen ikääntynyt ja hyväkuntoinen. Elän täyttä elämää”, Irja iloitsee. Ja sitä samaa, täyttä elämää ja positiivista virettä, hän haluaa jakaa ympäristöönsäkin.
Ikinuori. Näillä sanoilla voisi kuvailla oululaista Irja Lepolaa.
”Käyn tuppikerhossa pelaamassa korttia ja kolmella tanssikurssilla. Minulla on nyrkkeilysäkki huushollissa ja hypin trampoliinilla mainostauoilla”, hän kertoo.
”Olen ikääntynyt ja hyväkuntoinen. Elän täyttä elämää”, Irja iloitsee. Ja sitä samaa, täyttä elämää ja positiivista virettä, hän haluaa jakaa ympäristöönsäkin.
Ensi kosketuksen Irja sai Haapalehtoon, kun hänen läheisensä muutti hoivakotiin.
Vuosien varrella yhteistyö on syventynyt, hän on toiminut Oulun seudun Esperi-kodeille työyhteisövalmentajana ja viimeisimpänä Irja on ideoinut Haapalehtoon Sankaritaulut.
”Jokainen ihminen on arvokas elämänsä loppuun saakka. Palvelukoti ei ole kuolemanodotuspaikka. Monelle se on arkiajatus, ja sitä olen halunnut lähteä rikkomaan.”
Irja haluaa, että jokainen ihminen elää elämänsä loppuun asti rikasta elämää. Keskitytään vahvuuksiin ja voimavaroihin, ei haurauteen.
Sankaritaulut kertovat arvoista ja mieltymyksistä
Sankaritaulut toimivat työvälineenä hoitajille. Taulusta selviää asukkaan perhetaustaa ja mieltymyksiä, mikä on ollut parasta aikaa elämässä ja millaista hoivaa toivoo Haapalehdossa. Jos asukas ei ole itse voinut ilmaista ajatuksiaan, tauluun on haastateltu asukkaan läheisiä. Ajatus on sama kuin usein käytetyissä elämänkaaripuissa, mutta sankaritauluissa mennään syvemmälle arvoihin.
Irjalla on myös uusia ideoita tulevaisuuteen. Niitä ei vielä Haapalehdossakaan tiedetä.
”En oli manifestoinut asiaa vielä”, Irja naurahtaa. Hänen ajatuksenaan on kannustamiskerho kerran kuussa. Kerhossa asukas ja hoitaja kävisivät läpi asukkaan voimavarat ja keinoja miten hoitaja pystyy tukemaan asukasta.
”Ei keskitytä haurauteen, vaan olemassa oleviin vahvuuksiin.”
Irjan elämänfilosofiana on, että hän pyrkii tekemään hyvän mielen toiselle aina kun se on mahdollista. Se toinen saattaa olla hoivakodin asukas, työntekijä tai vaikkapa kaupan kassa.
”Minulla on kolmen H:n periaate: ajattelen huokoisesti, hämmästelen asioita ja hulluttelen”, Irja nauraa.
