Nepsy-piirteet huomioidaan Esperin arjessa

Kelan mukaan yhä useampi suomalainen saa kuntoutusta neuropsykiatrisen diagnoosin perusteella. Taustalla voivat olla esimerkiksi ADHD ja autismikirjo, jotka tunnistetaan aiempaa paremmin myös Esperi-kodeissa. Esperillä on panostettu näitä piirteitä omaavien henkilöiden yksilölliseen kohtaamiseen.

Kymmenen uutta neuropsykiatrista valmentajaa

Esperin vammais- ja mielenterveyspalveluissa työskentelevää henkilökuntaa on vuonna 2024 koulutettu yhteistyössä Autismiliiton, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja Omnian kanssa. Loppuvuodesta 2024 kymmenen yksikönpäällikköä ja tiiminvetäjää valmistuivat neuropsykiatrisiksi eli nepsy-valmentajiksi. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston 30 opintopisteen verkko-opinnot tarjosivat osallistujille kattavan pohjan neuropsykiatristen erityisvaikeuksien tunnistamiseen sekä niiden kanssa elävien henkilöiden ohjaamiseen ja kuntoutukseen. Koulutuksessa perehdyttiin kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden arviointiin sekä ratkaisukeskeisiin ja kognitiivisiin menetelmiin, joilla voidaan tukea henkilöitä heidän arjessaan. Lisäksi koulutus tarjosi konkreettisia ohjausmenetelmiä ja välineitä, joita osallistujat voivat hyödyntää työssään.

”Aihe oli mukaansatempaava, ja koulutuksesta on jo ollut konkreettista hyöytä”, kertoo Esperi Koti Päivälehdossa työskentelevä tiimivastaava Katja Palm. ”Kehitysvammaisen henkilön käyttäytyminen selitetään helposti juuri kehitysvammalla, vaikka taustalla voi olla esimerkiksi aistiyliherkkyys. Kun tämä huomioidaan arjessa, voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia esimerkiksi asiakkaan toimintakyvyn tukemisessa.”

Opintoihin sisältyi reaaliaikaista etäopetusta, asiantuntijaluentoja, käytännön harjoituksia, workshop-työskentelyä ja työnohjausta vertaisryhmissä. Itsenäiseen opiskeluun kuului myös oman kehittämistyön tekeminen.

Mieli lepää aistihuoneessa

Palm teki lopputyönään Hartolassa sijaitsevalle työpaikalleen aistihuoneen, jossa vammaiset ja vajaakuntoiset henkilöt voivat rentoutua, rauhoittua ja kokea erilaisia aistisimulaatioita.

”Ajatus aistihuoneesta, jossa saa rauhassa rentoutua ja antaa aistien levätä, on kiehtonut minua jo vuosia”, kertoo Palm.

Hänen mukaansa monilla kehitysvammaisilla henkilöillä aistikokemukset saattavat jäädä tavanomaista niukemmiksi, koska henkilö ei itse pysty hakeutumaan tilanteisiin, joissa aistiminen olisi mahdollista. Aistihuoneen avulla voidaan tarjota rauhoittumisen ja rentoutumisen lisäksi myös näitä muutoin puutteelliseksi jääviä aistikokemuksia, joilla esimerkiksi tuetaan oman kehon hahmottamista ja aistitiedon erottamista ja yhdistämistä.

Esperi Koti Päivälehdosta varattiin tila aistihuoneen toteuttamista varten. Hämärästi valaistussa huoneessa on tähtitaivas ja shiatsu-istuin. Siellä voi kuunnella rentouttavaa musiikkia, ja aistikokemuksia voidaan vahvistaa työntekijän liikuttamalla nystyräpallolla esimerkiksi asiakkaan jalkapohjaa tai käsivartta vasten. Aistihuone on ahkerassa käytössä – myös työntekijät ovat ottaneet sen omakseen.

”Kenellä tahansa – asiakkaidemme lisäksi työntekijöillä – voi olla nepsy-piirteitä, kuten tarkkaavaisuuden haasteita tai aistiyliherkkyyttä”, toteaa Palm.

Koulutuksesta sai käytännön vinkkejä, joita jokainen voi hyödyntää arjessaan. Esimerkiksi tehtävien jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin helpottaa työkuormaa ja auttaa hallitsemaan arkea. Lisäksi itsensä palkitseminen, vaikkapa kahvitauolla saavutetun etapin jälkeen, voi lisätä motivaatiota ja jaksamista.

Mikä nepsy on?

Nepsy on lyhenne sanasta neuropsykiatria, ja sillä viitataan aivojen toimintaan liittyviin neuropsykiatrisiin häiriöihin. Nepsy käsittää erilaisia tiloja ja erityispiirteitä, jotka voivat vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen, tunne-elämään ja kognitiivisiin taitoihin. Kaikilla henkilöillä voi olla neuropsykiatrisia piirteitä, mutta niiden määrä ja ilmenemismuodot vaihtelevat yksilöittäin. Väsyneenä ja kuormittuneena nepsy-piirteet voivat korostua, ja ajan myötä ne voivat myös muuttua. Esimerkiksi ADHD-oireisiin liittyvä vilkkaus ja tarve liikkua saattavat vähentyä kehityksen myötä, kun toiminnanohjaus vahvistuu ja yleinen aktiivisuuden taso tasapainottuu. Kun nepsy-piirteet alkavat haitata arkea tai aiheuttavat merkittävää stressiä, voidaan puhua nepsy-vaikeuksista, jotka johtuvat aivojen toiminnan erityispiirteistä. Kyseiset vaikeudet eivät ole kenenkään syytä, ja niiden kanssa voi oppia elämään hyvin, kun ymmärrys ja oikeanlainen tuki ovat kohdallaan. On tärkeää muistaa, että haasteiden lisäksi nepsyyn liittyy myös monia vahvuuksia, kuten luovuutta, energisyyttä ja rohkeutta.

Katso video nepsy-piirteiden huomioimisesta ja aistihuoneesta.