Olen kirjoittanut ikääntyneiden hoivapaikkajonoista jo monta kertaa. Jatkan, kunnes tilanne muuttuu.
Halin jonoselvityksen mukaan kesäkuussa hoivapaikkaa jonotti yli 1 900 ikääntynyttä. Myös Yle uutisoi aiheesta.
Selvityksen mukaan lähes 800 ikääntynyttä joutui odottamaan paikkaa yli kolme kuukautta eli lainvastaisen pitkään. Arviointiyksiköissä – jotka on tarkoitettu tukea tarvitsevien henkilöiden toimintakyvyn arviointiin – odottaa lähes 400 ikääntynyttä, joilla on jo päätös ympärivuorokautisesta palveluasumisesta. Arviointiyksiköt eivät tarjoa samaa yksityisyyttä, kodinomaisuutta tai aktiviteetteja kuin ympärivuorokautisen hoivan kodit. Niitä ei myöskään sido vähimmäismitoitus.
Hyvinvointialueet ovat viranomaisia, joiden pitää toimia lain mukaan. Ymmärrän talouden vaikeudet ja pidän tärkeänä, että yhteisiä veroeuroja käytetään harkiten. Säästöjen tavoittelu ei kuitenkaan voi tarkoittaa sitä, että lakisääteistä palvelua tarvitseva ihminen jätetään odottamaan sitä kohtuuttomasti.
Yksityisissä hoivakodeissa on eri puolilla Suomea vapaita paikkoja, joista löytyisi varmasti paikka jokaiselle jonottajalle. Halin selvityksen mukaan yksityinen palvelutuotanto on lisäksi julkista kustannustehokkaampaa ja tuoreen THL:n kansallisen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seurannan perusteella myös laadultaan parempaa. Silti hyvinvointialueet suosivat omaa palvelutuotantoaan ikääntyneiden ja yhteiskunnan kustannuksella.
Jonotuttaminen kuormittaa omaishoitajia ja läheisiä sekä terveydenhuoltoa päivystyskäynteineen ja osastolla odottamisineen. Tällä on yhteiskunnalle merkittävä taloudellinen ja inhimillinen hinta. Tilanne ei muutu, jos poliittiset päättäjämme ja viranomaiset hyväksyvät sen. Asiasta huomauttaminen vuodesta toiseen ei ratkaise haastetta.
Hoivapaikkaa ei pidä joutua odottamaan lainvastaisen pitkään. Nyt on aika toimia.
Jani Nurisalo
myynti- ja markkinointijohtaja
