Musiikki ja tanssi parantavat tutkitusti muistisairaan elämänlaatua.
Tänään vietetään kansainvälistä tanssin päivää. Musiikilla, laululla ja tanssilla on suuri merkitys hyvinvoinnille elämän kaikissa vaiheissa – myös muistisairaan arjessa. Ne parantavat tutkitusti mielialaa ja elämänlaatua, vähentävät levottomuutta, herättävät muistoja, lisäävät turvallisuuden tunnetta, aktivoivat kehoa ja tukevat toimintakykyä. Lisäksi musiikki voi toimia siltana ihmisten välillä silloin, kun sanat eivät enää riitä.
Musiikki, liike ja tunne muodostavat vahvan muistijäljen
Tuttujen sävelten täyttäessä huoneen voi muistisairas yhtäkkiä alkaa laulaa mukana, vaikka puhe ei olisi sujunut enää hetkeen. Laulukyky voi säilyä pitkällekin edenneessä muistisairaudessa. Mistä tämä johtuu?
”Tutkimusten mukaan laulaminen ja puhe toimivat osittain eri aivojärjestelmissä”, kertoo Esperin ikäpalvelujen palveluasiantuntijan Sirpa Laukala. ”Musiikki aktivoi puhetta laajempia aivoverkostoja, kuten tunnekeskuksia.”
Tutut laulut tallentuvat emotionaaliseen muistiin ja säilyvät siellä pitkään. Muistisairaus etenee usein myöhemmin niille aivoalueille, joihin musiikkimuistot – erityisesti teinivuosilta – ovat tallentuneet.
Tanssitaito puolestaan tallentuu lihasmuistiin. Toistuvat liikkeet automatisoituvat, ja keho muistaa ne ilman tietoista ajattelua. Tanssi aktivoi samanaikaisesti useita aivoalueita, minkä vuoksi opitut liikesarjat voivat säilyä, vaikka muu muistitoiminta heikkenee.
Tanssin ja musiikin hyödyntäminen muistisairaan arjessa
Laukalan mukaan tanssia ja musiikkia voi hyödyntää muistisairaan arjessa monin tavoin. Keskeistä on tuntea henkilön omat musiikkimieltymykset.
”Yksilöllisyys lisää vaikuttavuutta”, Laukala toteaa. ”Hoivakodin henkilöstölle on tärkeää kertoa läheisensä musiikkimieltymyksistä – myös teinivuosilta, jos tietoa on saatavilla.”
Kun lempimusiikki on tiedossa, voi iäkkäälle soittaa merkityksellisiä säveliä. Tuttuja kappaleita voi hyödyntää sekä hoitotilanteissa että arjen aktivoinnissa. Hetkestä voi tehdä vuorovaikutteisen laulamalla ja hyräilemällä yhdessä. Tanssiminenkin onnistuu, vaikka toimintakyky olisi jo heikentynyt. Laukalan mukaan pienikin liike, keinuminen tai kädestä pitäminen riittää. Myös lyhyet musiikkituokiot, vaikkapa vain yksi kappale, lisäävät hyvinvointia.
”Pienet hetket voivat olla päivän tärkeimpiä”, Laukala muistuttaa. ”Mikrohetkillä on merkitystä.”
Kuvassa Esperi Hoivakoti Niittykukassa asuvaa Sinikkaa tanssittaa Pertti, joka käy katsomassa vaimoaan lähes päivittäin.
Teksti perustuu mm. Teppo Särkämön ja Hanna Poikosen työhön, Muistiliiton ja Duodecimin aineistoihin sekä kansainvälisiin tutkimuksiin ja suosituksiin (music & dementia, neurotiede, music & dance therapy, dementia care).
Mediadesk (ark. 9-15)
010 408 7000
media@esperi.fi
