Asiakasturvallisuus kuuluu meille kaikille – joka päivä, jokaisessa tehtävässä ja jokaisessa kohtaamisessa.
Tänään 17.9. vietetään kansainvälistä asiakas- ja potilasturvallisuuden päivää. Lääkitysturvallisuus on osa asiakasturvallisuuden ydintä. Se näkyy arjessa monissa pienissä, mutta asiakkaan hyvinvoinnin kannalta ratkaisevissa teoissa: ajantasaisessa lääkityslistassa, huolellisessa lääkehoidon toteutuksessa, voinnin muutosten tunnistamisessa, avoimessa tiedonkulussa ja siinä, että pysähdymme kysymään, onko asiakkaan lääkehoito edelleen tarkoituksenmukaista juuri hänen tämänhetkisessä tilanteessaan. Havainnointi ja sen osaaminen tulee näkyä arjessa.
Meillä Esperillä lääkitysturvallisuuden parantaminen ei ole yksittäinen projekti. Se on jatkuvaa työtä ja osa omavalvontaa, riskienhallintaa ja laadun kehittämistä. Poikkeamien ja läheltä piti -tilanteiden ilmoittaminen, käsittely ja niistä oppiminen auttavat meitä tunnistamaan arjen riskikohtia ja muuttamaan toimintaa turvallisemmaksi. Kun ilmoitamme, keskustelemme ja korjaamme yhdessä, rakennamme samalla kulttuuria, jossa turvallisuudesta voidaan puhua avoimesti ja jossa jokaisella havainnolla on merkitystä.
Virheet näkyviksi
Oppivassa organisaatiossa virheistä ja vaaratilanteista ei vaieta, vaan niitä tarkastellaan mahdollisuutena parantaa toimintaa. Tämä ei vähennä asian vakavuutta – päinvastoin. Otamme asiakasturvallisuuden vakavasti juuri siksi, että haluamme ymmärtää, mistä riskit syntyvät, miten ne voidaan ehkäistä ja miten voimme tukea henkilöstöä toimimaan turvallisesti myös kiireen, muutosten ja vaativien tilanteiden keskellä.
Lääkitysturvallisuuden vahvistaminen edellyttää yhteisiä rakenteita, selkeitä vastuita ja hyvää osaamista, mutta ennen kaikkea arjen pelisilmää. Turvallisuus ei synny vain ohjeissa tai suunnitelmissa, vaan siinä, miten toimimme jokaisessa työvuorossa ja jokaisessa kohtaamisessa: tarkistamme, varmistamme, kysymme, kuuntelemme ja viemme huolen eteenpäin. Turvallisuutta myös mitataan.
Johtamisen merkitys
Lääkitysturvallisuutta tulee myös johtaa yksiköissä. Esihenkilöllä on keskeinen vastuu siitä, että lääkehoitosuunnitelma ei jää vain asiakirjaksi, vaan näkyy arjen toiminnassa: sitä noudatetaan, sen mukaisia vastuita ja käytäntöjä seurataan, ja henkilöstö saa tarvitsemansa tuen turvalliseen lääkehoitoon. Jos osaamisvajeita ilmenee, niihin on puututtava viivytyksettä perehdytyksellä, koulutuksella, ohjauksella ja tarvittaessa työn järjestelyillä. Näin varmistamme, että turvallinen lääkehoito ei ole sattumanvaraista, vaan johdettua, seurattua ja yhteisesti ylläpidettyä toimintaa.
Suunta on eteenpäin. Jatkamme lääkitysturvallisuuden kehittämistä pitkäjänteisesti yhdessä yksiköiden, henkilöstön, asiakkaiden, omaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Jokainen havainto, keskustelu ja parannus vie meitä lähemmäs tavoitetta: turvallista, vaikuttavaa ja asiakkaan näköistä hoivaa.
Eeva Ketola
laatujohtaja
Esperi
Mediadesk (ark. 9-15)
010 408 7000
media@esperi.fi


