Läheisten illan videotallenne julkaistu

Illan tallenne on katsottavissa tämän linkin kautta. Tekstitykset on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi YouTuben asetusrataksen alla, videoin oikeassa alakulmassa.

Lisäksi alla olevaan koosteeseen on poimittu läheisten illan kysymykset, joihin emme livelähetyksessä ehtineet vastaamaan. Keskustelu oli aktiivista, suurkiitos siitä! 

Samansisältöiset tai samaa aihetta koskevat kysymykset on yhdistetty, ja yksittäisiin henkilöihin tai yksiköihin viittaavia kohtia on yleistetty. Jos jokin asia jää edelleen mietityttämään, hoivakotimme esihenkilöt auttavat sinua mielellään.

Seuraava virtuaalinen läheisten ilta järjestetään lokakuussa.

1. Perehdytys, hoito- ja palvelusuunnitelma sekä omahoitajuus

1. Miten asukkaan palvelun toteuttamissuunnitelma laaditaan, päivitetään ja seurataan yhdessä asukkaan ja läheisten kanssa?

Jokaiselle asukkaalle tehdään toimintakykyarvio RAI-välineellä. Sen perusteella ja asukkaan omia toiveita kuunnellen laaditaan palvelun toteuttamissuunnitelma. Suunnitelmaa päivitetään vähintään puolen vuoden välein tai jos asukkaan toimintakyvyssä tapahtuu oleellinen muutos. Läheisten kanssa on voitu sopia erilaisia käytäntöjä, miten hoitoneuvotteluita järjestetään.

2. Miten varmistetaan, että asukkaan aiemmat tavat, mieltymykset, kommunikointitavat ja toimintakyky huomioidaan arjessa myös muistisairauden edetessä?

Omahoitaja selvittää asiakkaan elämänhistoriaa. Käytössämme on elämänpuulomake, joka usein käydään läpi myös läheisen kanssa. Koko hoitotiimi seuraa asukkaan mieltymyksen muutoksia muistisairauden edetessä.

3. Onko kaikissa yksiköissä nimetty omahoitaja, ja miten omahoitajan rooli näkyy asukkaan ja läheisten arjessa?

Ohjeistuksemme mukaan jokaisella asukkaalla on nimetty omahoitaja, joka on säännöllisesti yhteydessä läheisiin. Läheisten kanssa sovitaan yhdessä, miten yhteyttä pidetään. Omahoitaja tuntee yleensä asukkaan hoitajista parhaiten.

2. Viestintä läheisten kanssa ja OmaEsperi

4. Miten OmaEsperiin pääsee, kuka voi saada käyttöoikeuden ja mitä kautta läheinen saa ohjeet sovelluksen käyttöön?

Lisätietoa on tarjolla web-sivullamme. Sovellus on ladattavissa AppStoressa ja Google Playssa. Lisätietoa OmaEsperistä saat myös läheisesi hoivakodin esihenkilöltä.

5. Miksi OmaEsperi ei ole käytössä kaikissa yksiköissä, ja milloin sen käyttöönottoa laajennetaan?

Laajennamme OmaEsperin käyttöönottoa koko ajan. OmaEsperiä kannattaa tiedustella läheisesi hoivakodista.

6. Mihin asioihin OmaEsperi on tarkoitettu, ja mitä asioita siellä ei tietosuojan vuoksi voi käsitellä?

OmaEsperi on tarkoitettu positiivisen viestintään hoivakodin ja läheisen välillä, arjen kuulumisten vaihtoon. Terveystietoja tai muuta sensitiivistä tietoa ei voida käsitellä OmaEsperissä.

3. Henkilöstö, kielitaito ja kirjaaminen

7. Miten Esperi varmistaa, että henkilöstömitoitus vastaa asukkaiden todellista hoivantarvetta ja toimintakykyä?

Hoivan tarvetta arvioidaan säännöllisesti toimintakykyarvioinnilla (RAI), ja sen mukaan tehdään palveluntoteuttamissuunnitelma.  Tällä tavalla pystymme varmistamaan, että asukas saa tarvitsemansa palvelun.

8. Miten kirjaamiseen käytettävää aikaa seurataan, ja miten varmistetaan, ettei kirjaaminen vie kohtuuttomasti aikaa asukkaiden kohtaamiselta?

Kirjaaminen on lakisääteinen velvoitteemme ja se kuuluu välittömään hoitotyöhön. Asiakaskohtaisesti kirjaamisaika vaihtelee tarpeen mukaan.

9. Miten varmistetaan, että suomen kielen taito riittää asukastyöhön, kirjaamiseen ja läheisten kanssa viestimiseen?

Noudatamme kielitaitovaatimuksissa LVV:n ja hyvinvointialueiden suosituksia.

10. Miten työntekijöiden puhelimen käyttö työvuoron aikana on ohjeistettu?

Käytämme puhelinta kirjaamiseen ja viestintään.

11. Mihin läheinen voi ilmoittaa erityisen hyvästä työntekijästä tai antaa kiitosta henkilökunnalle?

Suoraan kyseiselle henkilölle sekä hänen esihenkilöllensä.

4. Ulkoilu, aktiviteetit ja toimintakyvyn ylläpito

12. Miten varmistetaan, että kaikki halukkaat ja toimintakykynsä puolesta ulkoiluun kykenevät asukkaat pääsevät säännöllisesti ulos?

Asukkaalta itseltään kysytään halukkuutta ulkoiluun. Kodin päivärytmiin on suunniteltu ulkoiluaikaa. Ulkoilumahdollisuus tarjotaan mahdollisuus myös esimerkiksi vuoteessa oleville asukkaille. Myös läheiset ovat tervetulleita ulkoilemaan asukkaiden kanssa.
 

13. Miten varmistetaan, että televisio, musiikki, äänikirjat, pelit, lempiohjelmat ja muut pienet arjen ilonaiheet ovat asukkaan käytettävissä myös silloin, kun hän ei itse osaa niitä käynnistää?

    Hoitajamme ovat tässä apuna ja avustavat käytössä. 
     

14. Onko kaikissa hoivakodeissa mahdollisuus musiikkiin, päivätansseihin, leivontaan, askarteluun, eläinvierailuihin tai virtuaalisiin elämyksiin asukkaiden toiveiden mukaan?

Järjestämme useasti viikossa erilaisia aktiviteetteja. Arjen aktiviteetit vaihtelevat kotikohtaisesti asukkaidemme toiveita kuunnellen.

5. Perushoito ja hygienia

15. Onko vaippojen määrälle asetettu rajoituksia, vai määräytyykö käyttö aina asukkaan tarpeen mukaan?

Hyvinvointialue määrittelee käytettävien vaippojen enimmäismäärän tarpeen mukaan.
 

16. Miten toimitaan tilanteissa, joissa asukas vastustaa hoitoa, mutta hygienian tai terveyden kannalta apu on välttämätöntä?

Pyrimme edistämään tilannetta arvostavaan kohtaamiseen perustuvalla vuorovaikutusmenetelmä validaatiolla. Menetelmän avulla asukas ja hänen tunnetilansa tulee kohdatuksi ja tilanne yleensä lähtee raukeamaan sillä.
 

17. Voiko läheinen osallistua esimerkiksi saunottamiseen tai muuhun hoivaan, jos asukas sitä toivoo?

Saunottaminen tai muu hoiva onnistuu niin sovittaessa.
 

18. Miten pyykkihuolto on järjestetty niin, etteivät vaatteet katoa, sekoitu toisten asukkaiden vaatteisiin, kutistu tai mene pilalle?

Toiveena on, että asukkaiden vaatteet nimikoidaan ennen muuttoa, jotta sekaantumiselta vältytään.  Vaatteet pestään pääsääntöisesti 40–60-asteisessa lämpötilassa, joten toivomme asukkaille vaatteita, jotka kestävät ko. pesun.

6. Lääkäripalvelut ja terveydenhuolto

19. Miten lääkäripalvelut on järjestetty hoivakodeissa arkena, iltaisin, viikonloppuisin ja kiireellisissä tilanteissa?

Hyvinvointialueet järjestävät kaikki lääkäripalvelut ja asukkaat kuuluvat julkisen terveydenhuollon piiriin. Hyvinvointialue ohjeistaa päivystyskäytännöt.
 

20. Kuinka usein lääkäri käy yksikössä, ja miten toimitaan, jos lääkäriä tarvitaan käyntien välillä?

Tämä riippuu hyvinvointialueen käytänteistä. Lääkäri arvioi käyntitarpeen terveyspalveluissa. Lääkärin puhelinkonsultaatiot ovat myös mahdollisia.
 

21. Miten varmistetaan asukkaan hammashoito ja suun terveys silloin, kun asukas ei itse tunnista avuntarvetta?

Hyvinvointialueet järjestävät hammashoidon ja käytännöissä on alueellista vaihtelua. Huomioidemme suun terveyttä osana päivittäistä hoivaa ja tarvittaessa ohjaamme hoitoon. Yksityiset hammaslääkärikäynnit sovitaan asukkaan ja läheisten kanssa erikseen.
 

22. Mitä läheinen voi tehdä, jos hän on eri mieltä lääkärin päätöksestä tai kokee, ettei asukkaan oireisiin ole reagoitu riittävän nopeasti?

Läheisellä täytyy olla valtuutus asukkaan puolesta asiointiin terveydenhuollon palveluissa. Päätöksistä kannattaa keskustella suoraan hoitavan lääkärin kanssa. Tarvittaessa voitte olla yhteydessä myös alueen potilasasiamieheen.

7. Itsemääräämisoikeus ja hoitotahto

23. Miten asukkaan itsemääräämisoikeutta arvioidaan, kun muistisairaus on edennyt ja asukas kieltäytyy toistuvasti esimerkiksi syömisestä, juomisesta, peseytymisestä tai liikkumisesta?

Asiakkaan muuttuneen käytöksen taustasyyt pyritään selvittämään moniammatillisesti ja pohditaan vaihtoehtoisia keinoja tilanteeseen. Tarvittaessa käymme keskustelua myös hoitavan lääkärin kanssa.
 

24. Miten toimitaan, jos aiemmin tehty hoivatahto on ristiriidassa muistisairaan asukkaan tämänhetkisen tahdonilmaisun kanssa?

Tähän ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Ristiriitatilanteissa harkitaan moniammatillisesti asukkaan parasta yhteistyössä asukkaan ja läheisten kanssa.
 

25. Miten rajoitustoimien käyttö päätetään, kirjataan ja seurataan?

Ensisijaisesti käytämme aina muita keinoja. Hoitopäätöksen määräaikaisesta rajoittamistoimesta tekee aina lääkäri. Tämänkin jälkeen hoitajan on aina arvioitava, onko rajoittaminen välttämätöntä asukkaan tai muiden turvallisuuden varmistamiseksi. Huomioitavaa on, että esimerkiksi sängyn laidan nosto lasketaan rajoittamistoimeksi. Mahdollisten rajoittamistoimen aikana seuraamme asukkaan vointia ja dokumentoimme havaintomme Esperin ja hyvinvointialueiden ohjeiden mukaisesti.
 

26. Seurataanko rajoitustoimien käyttöä yksikkö- tai työntekijätasolla, jotta käytännöt eivät riipu siitä, kuka on työvuorossa?

Teemme päivittäin mahdollisimman kuvaavaa kirjaamista asukkaan päivän kulusta. Kirjaamisen laatua auditoidaan säännöllisesti sisäisesti sekä ulkopuolisten viranomaisten toimesta.
 

27. Miten huomioidaan asukkaan uskonnollinen vakaumus tai uskonnottomuus arjen toiminnassa ja yhteisissä ohjelmissa?

Asukkaaksi tullessa asukkaan elämään ja hänen mieltymyksiinsä tutustutaan. Arjessa toteutamme asukkaan toiveita ja kunnioitamme hänen arvomaailmaansa.
 

28. Miten varmistetaan, että asukkaan kuvien julkaisemiseen saatu suostumus on pätevä, jos muistisairaus on edennyt pitkälle?

Kuvissamme olevat henkilöt ovat päätäntävaltaisia omasta elämästään, eikä ikä, sairaus tai vamma vie tätä oikeutta pois. Päivittäisessä toiminnassa meidän tulee vahvistaa asukkaidemme itsemääräämisoikeuden toteutumista. Kuvauslupaa pyydettäessä ja myöhemmin kuvia ottaessa on aina kerrottava mihin kuvia tullaan käyttämään. Kuvausluvan myöntänyt voi halutessaan perua lupansa milloin tahansa. Jos kuvausluvan antaja ei ole täysin ymmärtänyt mihin on suostumuksensa antanut tai vointi huonontunut ratkaisevasti luvan antamisajankohdasta, ei tallaisia henkilöitä kuvata.  

8. Tietosuoja, asiakirjat ja valtuutukset

29. Kuka saa tietoja asukkaan terveydestä ja hoivasta, ja miten varmistetaan, ettei tietoja luovuteta väärille henkilöille?

Asukas nimeää kirjallisesti ne henkilöt, keille saa antaa tietoja. Ennen tietojen luovutusta tarkistetaan vastaanottajan oikeus saada pyydetyt tiedot eli valtuutus. Esim. sukulaisuus, omaisasema tai pitkä tuttavuussuhde ei oikeuta saamaan mitään tietoja asukkaasta.
 

30. Mitä tietoja nimetty lähiomainen, edunvalvoja, edunvalvontavaltuutettu tai suomi.fi-valtuutettu voi saada Esperiltä?

Ne tiedot, mitkä asukas on itse määritellyt annettavaksi ja joista löytyy kirjallinen valtuutus. Emme voi poiketa asukkaan tahdosta.
 

31. Voiko läheinen tai edunvalvoja nähdä hoitajien kirjaukset, ja miten kirjauksia voi tarvittaessa oikaista?

Kuten muidenkin henkilötietojen kohdalla, vain asukkaan antamalla valtuutuksella. Edunvalvojankin oikeudet voidaan rajoittaa asukkaan toimesta, joten hänellä voi olla esimerkiksi pääsy vain taloudellisia asioita koskeviin tietoihin, jolloin mitään hoivaan tai terveyteen liittyviä tietoja ei voida luovuttaa edunvalvojalle. Mahdolliset väärät kirjaukset oikaistaan tarvittaessa rekisteröidyn tai hänen valtuuttamansa tekemän korjauspyynnön perusteella.
 

32. Riittääkö hyvinvointialueelle tehty sote-valtuutus tai suomi.fi-valtuutus tietojen saamiseen Esperiltä?

Käytännössä kyllä, koska useimmiten Esperi toimii vain tietojen käsittelijänä, kun taas rekisterin omistaja on hyvinvointialue. Tällöin kaikki tietopyynnöt osoitetaan hyvinvointialueelle, joka käsittelee pyynnön, tekee päätöksen tietojen luovutuksesta ja niiden toimittamisesta. Tietojen toimittaminen voi tapahtua siten, että hyvinvointialue toimittaa tiedot itse tai antaa Esperille valtuudet toimittaa pyydetyt tiedot.  Mikäli asukas on itsemaksava, pyynnöt käsittelee Esperi. Tällöin hyvinvointialueelle tai suomi.fi -valtuutus ei riitä vaan vaaditaan oma valtuutus.
 

33. Mitä omaisen tulee tehdä, jos valtakirjaa tai edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty ajoissa ja asukas ei enää pysty sitä tekemään?

Tällöin on syytä hakea virallista edunvalvojaa Digi- ja väestötietovirastosta. Hakemukseen tarvitaan yleensä lääkärinlausunto, kuvaus toimintakyvystä ja tieto siitä, miksi henkilö ei ole kykene hoitamaan asioitaan. Lisätietoa löydät osoitteesta https://dvv.fi/henkiloasiakkaat.
 

34. Kuka saa tietoja asukkaan terveydestä ja hoivasta, ja miten varmistetaan, ettei tietoja luovuteta väärille henkilöille?

Tietoja saa ainoastaan henkilö, jolla on tähän olemassa valtuudet.

9. Vierailut, läheisten osallistuminen ja arjen yhteisöllisyys

35. Ovatko läheiset tervetulleita hoivakoteihin ilman varsinaisia vierailuaikoja, ja milloin vierailua voidaan ohjeistaa tiettyihin aikoihin?

Asukkaidemme läheiset ovat aina tervetulleita koteihimme. Yöaikana klo 21–7 toivomme kodin pääsääntöisesti rauhoittuvan nukkumiseen. Poikkeustilanteissa vierailuja voidaan rajoittaa.
 

36. Voiko läheinen yöpyä hoivakodissa, ja onko tämä mahdollista kaikissa yksiköissä?

Läheinen voi yöpyä hoivakodissa asukkaan huoneessa, jos tämä on hoivakodille mahdollista järjestää.
 

37. Miten läheiset voivat osallistua arkeen, esimerkiksi ulkoiluun, ruokailuun, musiikin kuunteluun, torikäynteihin, lemmikkivierailuihin tai muihin asukkaalle tärkeisiin asioihin?

Toivotamme läheiset lämpimästi mukaan kodin arkeen. Sovi asiasta ja parhaasta tavasta osallistua kotisi henkilöstön kanssa.
 

38. Ovatko eläinvierailut mahdollisia kaikissa yksiköissä, ja millä perusteilla niitä voidaan rajoittaa?

Eläinvierailut ovat mahdollisia ja erittäin suosittuja. Vierailuissa joudumme kuitenkin huomioimaan mahdolliset allergiat.

10. Laadunhallinta ja palautteisiin reagointi

39. Miten Esperi seuraa hoivan laatua eri yksiköissä ja varmistaa, että laatu ei vaihtele merkittävästi hoivakodista toiseen?

Jokaisella kodilla on omavalvontasuunnitelma, joka ohjaa kodin toimintaa ja toimii palvelulupauksena. Pyrimme omavalvontaan tunnistamalla riskejä säännöllisesti päivittäin ja kehitämme toimintaamme tämän pohjalta. Seuraamme hoivan laatua ja sen kehitystä esimerkiksi Turvallinen koti -mittaristomme kautta. Mittariston avulla pystymme kohdentamaan tukea koteihin, joilla on siihen tarvetta. Auditoimme toimintaamme niin sisäisesti kuin ulkoisesti, myös viranomainen valvoo toimintaa.
 

40. Miten johto varmistaa, että sen näkemys toiminnasta vastaa hoivakotien arjen todellisuutta?

Seuraamme kotien toimintaa omavalvonnallisesti ja teemme laatusertifikaatin mukaisia sisäisiä ja ulkoisia auditointeja. Keräämme palautteita useita kanavia pitkin ja seuramme jokaisen kodin osalta keskeisiä laatumittareita (mm. asukkaiden tyytyväisyys, läheisten tyytyväisyys, henkilöstön tyytyväisyys, lääkevirheet, poikkeamien määrä, henkilöstötilanne jne.). Lisäksi johto vierailee kodeissamme säännöllisesti. Aina saa myös halutessaan antaa palautetta hoivakodin toiminnasta suoraan johdon jäsenille.
 

41. Miten läheisten esittämät epäkohdat käsitellään, ja miten varmistetaan, ettei kriittisiä kommentteja sivuuteta tai koeta sensuroiduiksi? Miten läheinen voi edetä, jos kokee, ettei yksikössä saada vastausta huoleen tai epäkohtaan?

Saadut palautteet käsitellään prosessimme mukaisesti ja palautteiden kautta pystymme kehittämään toimintaamme. Palautteet pyydetään ensisijaisesti antamaan hoivakodin esihenkilölle tai aluepäällikölle. Tarvittaessa palautetta voi jättää myös nimettömästi webissämme Whistleblow-kanavan kautta. Voit olla yhteydessä myös hyvinvointialueeseen.
 

42. Miten asukkaan hälytysrannekkeen tai muun turvavälineen toimivuus varmistetaan, ja miten rannekkeen poikkeamiin reagoidaan?

Toimimme valmistajan ohjeen mukaan ja testaamme niitä säännöllisesti. Poikkeamatilanteissa olemme yhteydessä laitevalmistajaan.

11. Digitalisaatio ja tekniset ratkaisut

43. Miten varmistetaan, että automaatio tai puheentunnistus ei heikennä tietosuojaa, kirjausten laatua tai asukkaan oikeusturvaa?

Tekoälykirjaaminen ei heikennä tietosuojaa, kirjausten laatua tai asiakkaan oikeusturvaa, kun ammattilainen käyttää sitä ohjeiden mukaisesti ja vastaa itse kirjauksen tarkastamisesta, korjaamisesta ja tallentamisesta. Sovellus tuottaa sanelusta luonnoksen, mutta ammattilainen varmistaa aina sisällön oikeellisuuden ja tekee tarvittavat korjaukset ennen tallennusta asiakastietojärjestelmään. Käyttö perustuu koulutukseen, yhtenäisiin ohjeisiin ja siihen, että tekoäly tukee kirjaamista, mutta ei korvaa ammatillista harkintaa ja vastuuta. Tekoälykirjaamisessa käytettävä Gosta on rakennettu vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR), tekoälyasetuksen ja kansallisen tietosuojalainsäädännön vaatimuksia.
 

44. Miksi kaikissa hoivakodeissa ei ole asukkaiden käytettävissä wifi-yhteyttä, ja voisiko sen tarjota esimerkiksi äly-tv:n, musiikin, videopuheluiden ja äänikirjojen käyttöön? 

    Tällä hetkellä arviomme on ollut, että verkon käyttö jäisi aika vähäiseksi, mutta asia tarkastellaan uudelleen aika ajoin. Tulevaisuudessa ikäihmiset tulevat käyttämään todennäköisesti paljon enemmän omia laitteita, jolloin he hyötyisivät hoivakodin omasta wifistä.