Hyvä hoiva rakentuu ennen kaikkea kohtaamisen taidosta. Siitä, että olemme ihminen ihmiselle.
Kun ihminen tulee nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi arvostavasti, myös hoito, huolenpito ja sairauksien hoitaminen helpottuvat.
Erityisesti muistisairaan ihmisen hoito on vaativaa asiantuntijatyötä. Muistisairas ei välttämättä pysty kertomaan samalla tavalla kuin sinä tai minä, missä sattuu, mikä pelottaa tai mikä aiheuttaa levottomuutta. Usein kipu, turhautuminen, yksinäisyys tai epävarmuus näkyvät muuttuneena käytöksenä, vetäytymisenä tai levottomuutena. Siksi hoitajat toimivat usein kuin etsivät. He havainnoivat, kuuntelevat, kokeilevat ja selvittävät, mistä ihmisen vointi tai käyttäytyminen kertoo. Taustalla voi olla kipua, väsymystä, pelkoa, nälkää, väärinymmärretyksi tulemisen tunnetta tai kaipuuta johonkin tuttuun ja turvalliseen. Kun syitä opitaan tunnistamaan, pystymme ennakoimaan tilanteita paremmin ja tukemaan ihmistä oikealla tavalla.
Hyvän hoivan kivijalka on inhimillisyys, empatia ja arvostava kohtaaminen. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitsemme myös vahvaa ammatillista osaamista ikääntymisestä, sairauksista, toimintakyvystä, lääkehoidosta ja osallisuuden tukemisesta. Hyvä hoiva onkin lämpimän kohtaamisen ja vahvan asiantuntijuuden yhdistelmä.
Hyvässä hoivassa ihminen ei ole vain hoidettava tai diagnoosi. Hän on oman elämänsä asiantuntija – ihminen, jolla on historia, tunteet, tavat, toiveet ja tarve tulla kohdatuksi arvokkaasti myös silloin, kun sanat vähenevät. Lopulta hyvä hoiva näkyy usein pienissä hetkissä: turvallisessa katseessa, kiireettömässä kohtaamisessa, yhdessä nauramisessa tai siinä, että joku pysähtyy aidosti kuuntelemaan. Niissä hetkissä syntyy tunne siitä, että minä olen edelleen tärkeä.
Sirpa Laukala
palveluasiantuntija
Esperi
Mediadesk (ark. 9-15)
010 408 7000
media@esperi.fi
