Perheen sisäisen väkivallan tunnistaminen, lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyö sekä osallisuuden uudet muodot palkittiin vuoden 2026 sosiaalialan tunnustuksilla

Sosiaalialan tunnustusten tavoitteena on tehdä näkyväksi alalla tehtävää vaikuttavaa kehittämistyötä ja vahvistaa alan arvostusta. Tunnustukset myönnetään kolmessa kategoriassa: suunnannäyttäjä, turvallisuusteko ja innovaatio.

Tunnustukset jaettiin 7.10. järjestettävässä Sosiaalitoimen Vaikuttajaforumissa Helsingissä. Riippumaton asiantuntijaraati valitsi palkittavat.

Ehdotuksia tunnustusten saajiksi kerättiin kevään ja kesän 2026 aikana avoimella haulla osoitteessa www.sosiaalialantunnustus.fi. Riippumaton asiantuntijaraati arvioi ehdotukset. Raatiin kuuluivat ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, professori Jaakko Valvanne, kirjailija Riikka Leinonen, palvelualuejohtaja Tuula Suominen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta, toiminnanjohtaja Ulla Siimes Lastensuojelun Keskusliitosta sekä psykologi Julia Sangervo.

”Raadin valinnoissa erityistä painoa annettiin hankkeille, joissa oli luotu ennakkoluulottomia käytännön ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan yhteistyön pitkäaikaisiin kitkatilanteisiin ja joissa turvallisuutta oli vahvistettu niin tutkimustiedon kuin monialaisen yhteistyön ja monipuolisen viestinnän avulla. Myös toimintamallien myönteisistä vaikutuksista saatu lupaava näyttö painoi arvioinnissa. Osallisuuden uusien muotojen toteuttaminen vaativassa palveluympäristössä, osallistujien omaa tulevaisuutta rakentaen nähtiin perinteisiä ajatuskulkuja murtavana innovaationa. Sen valtakunnalliset yhteydet antavat suuntaa ja toivoa osallisuuden monimuotoiselle vahvistumiselle”, raadin jäsen, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja kertoo.

Sosiaalialan tunnustusten toteuttamisen mahdollistivat yhteistyössä CGI, Esperi ja Hyvil.

Vuoden 2026 palkitut

Vuoden suunnannäyttäjä: Lastensuojelulaitos Laineen lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyö, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Sosiaalityön ja terveydenhuollon yhteistyön vahvistaminen oli yksi sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista. Sen toteuttaminen käytännössä on usein vaikeaa. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tässä on onnistuttu tuomalla vaativan lastensuojelun yksikkö psykiatrisen hoitojärjestelmän sisään. Uudenlaista toimintatapaa on rakennettu ennakkoluulottomasti ja rohkeasti.

Vuodesta 2024 toiminut Lastensuojelulaitos Laine on merkittävä avaus paitsi lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyön kehittämisessä myös koko suomalaisen palvelujärjestelmän näkökulmasta.

Laine yhdistää innovatiivisella tavalla lastensuojelun, nuorisopsykiatrian ja sairaalakoulun. Toimintamalli vastaa pitkäaikaiseen palvelujärjestelmän haasteeseen: psyykkisesti oireilevat sijoitetut nuoret jäävät helposti katveeseen lastensuojelun ja psykiatrian väliselle alueelle. Tämä ongelma on tunnistettu vuosien ajan erilaisissa selvityksissä ja alan keskusteluissa. Pohjois- Savossa on tartuttu toimeen ja saatu hyviä tuloksia. Nuorten psykiatriset osastojaksot ovat vähentyneet merkittävästi ja useimmilla loppuneet kokonaan.

Mallin vahvuuksia ovat myös traumainformoidun työotteen ja toipumisorientaation yhdistäminen nuoren koulunkäyntiin, arkeen ja psykiatriseen hoitoon.

Vuoden turvallisuusteko: Lastensuojelun päivystystiimi, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Lapseen kohdistuvan sekä perheen sisäisen väkivallan tunnistaminen ja käsittely kuuluu lastensuojelun vaativimpiin tehtäviin. Herkkyyttä mahdollisen väkivallan tunnistamiseen tarvitaan monissa ympäristöissä jo ennen sosiaalityön interventiota: neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja poliisin työssä.

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun päivystystiimi on kehittänyt lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosepäilyjen käsittelyä koko palveluketjussa. Työ ei rajoitu yksittäisten tilanteiden hoitamiseen, vaan sillä on rakennettu toimintatapoja, jotka vahvistavat lasten turvallisuutta koko järjestelmän tasolla.

Kyse on pitkäjänteisestä yhteiskunnallisesti merkittävästä turvallisuustyöstä, jossa on koulutettu yli 60 varhaiskasvatusyksikköä, laadittu poliisille yli 750 taustatietoyhteenvetoa, koulutettu poliisia lastensuojelun kysymyksissä sekä rakennettu viranomaisten yhteisiä palvelupolkuja. Työ vahvistaa ammattilaisten valmiuksia tunnistaa väkivaltaa varhain ja toimia yhdenmukaisesti lapsen edun mukaisesti.

Lapsen yhdenmukaiset toimintatavat lisäävät sekä fyysistä että psyykkistä turvallisuutta ja voivat vähentää riskiä siitä, että lapsi joutuu kertomaan traumaattisista tapahtumista tarpeettomasti useita kertoja tai jää viranomaisten väliin. Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty aikaisempia hankkeita, kuten Barnahus-hanketta, ja viety niiden oppeja käytännön työhön.

Vuoden innovaatio: Osallistava tulevaisuustyö, Diakonissalaitos ja Rinnekodit

Ilmiöasema uudistaa asiakasosallisuutta poikkeuksellisen kiinnostavalla ja innovatiivisella tavalla. Palveluiden käyttäjiä ei pyydetä ainoastaan arvioimaan nykyisiä palveluita, vaan heidät nähdään tulevaisuutta koskevan tiedon tuottajina ja aktiivisina yhteiskunnallisen kehittämisen toimijoina.

Tulevaisuustyössä ovat olleet mukana esimerkiksi sijaishuollossa olevat lapset, vammaiset ihmiset, mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaat, asunnottomuutta kokeneet, paperittomat sekä ikääntyneet. Kyseessä ovat ihmisryhmät, joiden näkemykset jäävät liian usein päätöksenteon ja ennakoinnin ulkopuolelle.

Asiakkaiden tuottamaa tietoa hyödynnetään laajasti, ja sitä viedään aina valtionhallinnon ennakointiin asti.

Epävarmassa ajassamme tulevaisuusajattelulla on tärkeä yhteys toivoon, toimijuuteen ja mahdollisuuteen nähdä itsensä muuna kuin diagnoosin tai vaikean elämäntilanteen kautta. Menetelmät on rakennettu saavutettaviksi ihmisille, joille tavallinen keskusteluun perustuva osallistuminen ei sovi, mikä vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista käytännössä.

Hankkeen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ulottuu laajalle myös siksi, että tuotetut menetelmät, oppaat ja työpajamateriaalit ovat avoimesti kaikkien käytettävissä.
 

Medialle on tarjolla kuva palkituista. Yhteys: media@esperi.fi. 
 

Palkittujen yhteystiedot:

Pohjois-Savon hyvinvointialue
Teijamari Laasonen-Balk, LT, psykiatrian erikoislääkäri, kouluttajapsykoterapeutti (VET)
Palveluyksikköjohtaja, Mielenterveys- ja hyvinvointipalvelut
044 717 4060
teijamari.laasonen-balk@pshyvinvointialue.fi

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Hanna Holmberg, johtava sosiaalityöntekijä, VTM
lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystys
sosiaali- ja kriisipäivystys
040 703 1558
hanna.holmberg@vakehyva.fi
 

Diakonissalaitos
Maiju Lehto, Osallistavan tulevaisuustyön asiantuntija, projektipäällikkö
050 575 3339
maiju.lehto@diakonissalaitos.fi