Esperin henkilöstö on koulutettu kohtaamaan muistisairas ikääntynyt huomioiden hänen tarpeensa, tunteensa ja kokemusmaailmansa.
Esperin ikäpalveluiden hoivamallin ytimessä on validaatio, joka tuo arvostusta ja ymmärrystä muistisairaan ihmisen elämään. Validaatio ei ole ainoastaan hoitotapa tai yksittäinen menetelmä, vaan filosofia – tapa luoda inhimillinen ja arvostava ilmapiiri, jossa jokainen saa elää arvokasta elämää muistisairaudesta huolimatta.
Muistisairaan vuorovaikutus muuttuu sairauden edetessä. Validaatio tukee asukkaan kokemusten ja tunteiden hyväksymistä sellaisina kuin ne ovat. Luottamus syntyy päivittäisistä kohtaamisista.
”Tunnistamalla ja sanoittamalla uudelleen asukkaan kokemukset ja tarpeet, rakennamme samalla luottamusta ja arvostusta”, kertoo ikäihmisten palvelujen palveluasiantuntija Sirpa Laukala. ”Meidän tavoitteemme on mahdollistaa jokaiselle asukkaalle onnellinen, arvokas ja osallistava elämä – aina sen päätepisteeseen asti. Validaatio on avain filosofiamme toteuttamiseen.”
Esperin validaatiokoulutukset aloitettiin vuonna 2021. Tavoitteena on, että sen käytännöt vakiintuvat osaksi hoivatyötä kaikissa Esperin kodeissa. Ponnistus on tärkeä osa Esperin hoivamallia, jonka muut keskeiset osa-alueet ovat asukaslähtöisyys, omahoitajuus ja asukkaan osallisuus.
”Hoivamalli on tärkeä osa visiomme Suomen onnellisimmat asukkaat toteutumista”, kertoo ikäihmisten palveluiden liiketoimintajohtaja Arne Köhler.
Validaation merkitys asukkaiden hyvinvoinnille
Validaatio pohjautuu ihmisen perustarpeisiin tuntea olevansa turvassa, rakastettu ja hyödyllinen sekä ilmaista tunteitaan ja tulla kuulluksi. Tarpeiden toteutuminen tuo muistisairaalle rauhaa ja tyytyväisyyttä, jolloin myös levottomuus ja ahdistus vähenevät.
Validaatiokoulutus on antanut hoitajille arjen tueksi selkeitä työkaluja, kuten vastakohtien kuvittelun ja tunnetilojen peilaamisen.
”Koulutus oli todella silmiä avaava”, kertoo Esperi Hoivakoti Lauttalammen yksikönpäällikkö Saija Harjanti.
Kuusamolaisen hoivakodin toiminnasta vastaava Harjanti mainitsee esimerkin, jossa asukas on pukenut ulkovaatteet päälleen ja haluaa lähteä lypsämään lehmät. Tilanteen ratkaisemiseksi on paljon muitakin keinoja kuin kertoa, ettei lehmiä tai koko tilaakaan enää ole.
”Ikääntyneen voi ohjata muistelemaan tilan töitä ja minkälaista lehmien parissa toimiminen oli”, Harjanti kertoo. ”Lähdön tarve menee ohi itsestään ilman, että ikääntynyt kokee levottomuutta tai turhautumista.”
Esperi Hoivakoti Lauttalammen tunnelma on levollinen. Muistisairaiden ihmisten tarpeiden ymmärtäminen ja toteuttaminen ovat lisänneet myös henkilöstön työhyvinvointia.
”Validaatiomenetelmän avulla hoitajat voivat auttaa muistisairaita hallitsemaan tunteitaan”, Harjanti kertoo. ”Onnistumisen kokemukset ja asukkaiden parempi elämänlaatu motivoivat koko työyhteisöä.”
Validaation vaiheet ja auttamismenetelmät
Validaatio perustuu muistisairaan kokemusmaailman kunnioittamiseen. Se kattaa erilaisia auttamismenetelmiä muistisairauden eri vaiheisiin, joita ovat muistisairauden alkuvaihe eli malorientaation vaihe, ajan ja paikan tajun hämärtymisen vaihe, toistuvien liikkeiden vaihe sekä sisäänpäin kääntymisen vaihe. Esimerkiksi malorientaatiovaiheessa peilataan asukkaan tunnetta ja säilytetään hänen arvokkuutensa. Ajan ja paikan tajun hämärtymisen vaiheessa asukasta autetaan muun muassa muistelun ja avoimien kysymysten avulla. Sisäänpäin kääntymisen vaiheessa vuorovaikutus tapahtuu arvostavan kosketuksen, musiikin ja muiden aistikokemusten avulla, asukkaan hyvinvointia ja arvokkuutta tukien.
Katso Hoivakoti Lauttalammella kuvattu video.
Mediadesk (ark. 9-15)
010 408 7000
media@esperi.fi
