Hyvinvointialueet tulivat. ICT-asiat monessa paikassa vaativat vielä hiomista. Tieto on maailmalla levällään: eri järjestelmissä, eri tavalla kerättynä, eri tavalla ymmärrettynä. Samat luvut, mutta kertovatko ne oikeasti samasta asiasta? Vähän niin kuin omenat, porkkanat ja päärynät olisi laitettu samaan laariin ja väitettäisiin, että kaikki ovat vihreitä omenoita. On tärkeä ymmärtää, että tieto pitäisi kerätä samalla tavalla, samanlaisista osista muodostettuna, jotta siitä voitaisiin tehdä yhdenmukaisia johtopäätöksiä.
Siinä on vähän samaa, kuin meta-analyysin teossa. Lähdeaineistosta pitää valita samankaltaisimmat tutkimukset ja arvioida niitten yhtenevyyttä. Siihen mahtuu paljon poissuljettuja tutkimuksia, joiden laatu ei täsmää oletusarvojen kanssa.
Sotealalla tiedon alkulähde on kirjaajissa. Olemme erilaisia ja kirjaamme eri tavoin persoonasta riippuen. Toinen on pikkutarkka, toinen ei, yksi kirjaa vain poikkeamat, toinen kirjaa kaiken, kolmas jotain siltä väliltä. Vaihtelu yksittäisten henkilöiden kirjaamisaktiivisuudessa ja tavoissa heijastuu kerättävän tiedon laatuun. Siksi on ymmärrettävää, että mahdollisimman strukturoitu tieto tietojärjestelmissä antaa joistakin asioista täsmällisemmän kuvan. Proosallekin pitää olla silti mahdollisuus ja ehkä tekoäly auttaa jatkossa löytämään myös vapaasta tekstistä oleellisen. Vanha sääntö kuitenkin pätee: sitä, mitä ei ole kirjattu, ei ole olemassa.
Tiedon alkulähde on siis tärkeä. Mutta mitä sitten tiedolla tehdään? Se ei ole tarkoitettu byrokraattien iloksi vaan oikeasti käyttöön. Kuinka tärkeää on, että ymmärretään mitä halutaan tietää. Mikä tieto auttaa tarjoamaan asukkaillemme entistä parempaa ja yksilöidympää hoivaa, mikä tieto auttaa meitä suunnittelemaan työtämme paremmin työpaikoilla? Mikä tieto auttaa siihen, että eri työpaikoista saadaan samankaltaista tietoa, jotta ne tulevat resurssien saamisessa samalle viivalle?
Herää kysymys: miten varmistetaan, että hyvinvointialueet saavat kaikilta toimijoilta tasalaatuista tietoa? Hyvinvointialueita johdetaan sillä tiedolla ja niiden tiedoista nousevat tiedot THL:n arviointiraportteihin, jotka käydään alueiden kanssa läpi ohjausneuvotteluissa stm:ssa ja valtionvarainministeriössä. Eli jokaisen kirjaus yksinkertaistettuna lopulta vaikuttaa siihen, miten rahat alueille jaetaan ja kuinka alueiden asukkaat saavat tarpeitansa vastaavia palveluita ja hoitoa.
On elintärkeää, että alkulähteiltä asti tieto on vertailukelpoista ja laadukasta, ihan meidän jokaisen veronmaksajan kannalta. Porkkanoita, omenoita ja päärynöitä kun ei voi verrata keskenään.
Laadukas tieto on moniulotteinen käsite ja siihen oleellisena osana kuuluu asiakas- ja potilasturvallisuus, riskienhallinta, omavalvonta, hyvät työkäytännöt ja johtaminen.
On tärkeää, että palvelut ohjautuvat sinne, missä niitä aidosti tarvitaan.
Eeva Ketola
Laatujohtaja
Esperi Care
Mediadesk
010 408 7000
media@esperi.fi
Esperi Care Oy
Mannerheimintie 164
PL 11
00301 Helsinki
www.esperi.fi
