“Jos johtaminen olisi huonoa, työstäni puuttuisi sielu” – Näin hyvä johtaminen näkyy hoitajan työssä

“Mielestäni esihenkilön tärkein tehtävä on luoda merkitys hoitotyöllemme. Minun esihenkilöni Päivi saa minulle aikaan tunteen, että kuulun tärkeäksi osaksi tätä yhteisöä, jossa minua arvostetaan”, kertoo lähihoitaja Jenni.

Jennin mukaan tunne yhteenkuuluvuudesta ja arvostuksesta syntyy esimerkiksi siitä, että Päivillä on tapana tutustua työntekijöihin syvemmin ja antaa tilaa hoitajien omille vahvuuksille jakaessaan vastuualueita hoitajien kesken. Jenni on esimerkiksi päässyt hyödyntämään luovuuttaan Soivakassa viriketoiminnan parissa.

”Jos johtaminen olisi huonoa, työstäni puuttuisi sielu, vaikka itse hoitajana tekisin parhaani.”

“Päivi tietää, että tykkään haastaa itseäni. Hän on rohkaissut minua tekemään perushoitotyön ohella myös muita ammattitaitoani kasvattavia tehtäviä ja koulutuksia. Viimeisimpänä aloitin saattohoitokoulutuksen, jonka myötä pääsen jakamaan koulutuksen antia myös muille hoitajille Soivakassa”, Jenni luettelee esimerkkejä.

Hyvän johtamisen ansiosta Jenni voi sulkea työpaikan oven työvuoron jälkeen hyvillä mielin, eikä kotona tarvitse murehtia työpaikan tapahtumia. Hyvä johtaminen ei kuitenkaan ole Jennille itsestäänselvyys, sillä hän on kokenut aikaisemmin urallaan myös kehnoa johtamista.

“Jos johtaminen olisi huonoa, työstäni puuttuisi sielu, vaikka itse hoitajana tekisin parhaani. Silloin oloni muuttuisi raskaaksi ja työn iloni katoaisi”, Jenni pohtii huonon johtamisen seurauksia.

Päivi johtaa työyhteisöä tasapuolisuutta noudattaen mutta hoitajien omien vahvuuksien kautta

Päivin johtamisen periaatteisiin kuuluu ennen kaikkea tasapuolisuus.

“Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien hoitajien tulisi toimia keskenään samalla tavalla, vaan kukin voi valita itselleen luontaisia työtapoja ja -tehtäviä”, Päivi täsmentää.

Omalta tiimiltään Päivi toivoo avointa keskustelua, jos jokin asia tai toimintatapa tuntuu puristavan kenkää. Hän myös kannustaa hoitajia miettimään erilaisia vaihtoehtoja pulmien ratkaisemiseksi ja usein sopivimmat ratkaisut löytyvätkin yhdessä pohtien.

Hiljattain Soivakan työporukalla esimerkiksi päätettiin, että raskaissa hoitotyön tilanteissa hoitajien roolitusta voidaan vaihtaa tarpeen mukaan. Silloin kuormitusta tunteva voi välillä saada tuulensuojaa, kun toinen hoitaja voi kannatella työkaveriaan vaikealta tuntuvien tilanteiden yli.

”Olemalla oma itsensä jokainen on riittävän hyvä. Vaikkei aina jaksaisi tehdä parastaan, niin sekin riittää.”

“Tavoitteenani on, että jokainen kokee itsensä arvokkaaksi työpaikalla ja pääsisi käyttämään omia vahvuuksiaan. Olemalla oma itsensä jokainen on riittävän hyvä. Vaikkei aina jaksaisi tehdä parastaan, niin sekin riittää”, Päivi lohduttaa.

Soivakan hoitajista on tullut Päiville ajan myötä hyvin rakkaita. Kun joku työntekijöistä vaihtaa työpaikkaa, haikeus hiipii puseroon.

“En koskaan kuvitellut pääseväni näin upeaan rooliin, jossa saatan kuulla hoitajan suuren murheen tai ilon ensimmäisenä. Minulle on suuri kunnia tehdä työtä, jossa pääsen kulkemaan työntekijöideni elämässä rinnalla näin läheisesti”, Päivi sanoo.

Mitkä ovat tärkeimmät opit, jotka olette oppineet toisiltanne?

Jenni: “Päivi opetti minulle, että aitous on tärkeämpää kuin täydellisyys. On sallittua olla keskeneräinen, eikä minun tarvitse osata aivan kaikkea”, Jenni kertoo.

Päivi: “Jenni sai minut ymmärtämään, että introvertit työntekijät saattavat kaivata tauoilla omaa rauhaa, vaikka tekevätkin sosiaalista työtä. Jenni on huikean taitava sanoittamaan työyhteisömme tunteita ja kohtaamaan asukkaitamme välittävällä tavalla. Sitä ihailen hänessä suuresti”, Päivi sanoo.

Miltä lähihoitajan työ meillä kuulostaisi sinusta? Katso avoimet työpaikkamme >>

Lue myös: Millaista on hoitajien hyvä työelämä ja johtaminen hoivakoti Ratinassa? >>