Esperi Caren johto heräsi alkuvuodesta hätähuutoon. Jatkuva kasvun tavoittelu oli sulkenut korvat. Esperi asettikin tämän vuoden tavoitteeksi hoivan laadun parantamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamisen. Johtamis- ja toimintakulttuurin muuttuminen on vuosia kestävä prosessi. Onneksi se on Esperissä jo alkanut ja näyttää etenevän hyvää vauhtia.
Esperi Caren johto heräsi alkuvuodesta hätähuutoon. Jatkuva kasvun tavoittelu oli sulkenut korvat, niin että hoivakotien asukkaiden, omaisten, henkilöstön ja ammattiyhdistysten ääni ei kuulunut. Strategiaa oli nopeasti muutettava. Esperi asettikin tämän vuoden tavoitteeksi hoivan laadun parantamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamisen.
Esperi ei ole tässä tilanteessa yksin. Ilmiö on kansainvälinen. Esimerkiksi Yhdysvaltojen suurimpia yrityksiä edustava US Business Roundtable -järjestö hylkäsi elokuussa pitkään voimassa olleen periaatelinjauksena siitä, että ”yritykset ovat olemassa ensisijaiseksi palvellakseen osakkeenomistajien etua”. Linjausta muutettiin niin, että jatkossa yritysten päämääränä ei enää ole pelkkä osakkeenomistajien etu, vaan yritysten pitää toimia myös asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteisön edun puolesta.
Esperi on tämän vuoden aikana ryhtynyt moniin kehittämistoimenpiteisiin. Se on mm. vakinaistanut ja kokoaikaistanut henkilöstöä, rekrytoinut satoja uusia hoitajia sekä lisännyt hoitotyössä avustavan henkilöstön määrää ja ulkoisen tukityön osuutta yksiköissä. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi Esperissä on lisätty perehdyttämistä, ohjattu enemmän aikaa esimiestyölle sekä lähdetty kehittämään koulutustarjontaa. Myös laatutyöhön on satsattu.
Esperi perusti keväällä asiantuntijoista koostuvan ulkoisen laaturyhmän, jonka tehtävänä on arvioida vapaasti yhtiön toimintaa ja auttaa sitä hoivan laadun parantamisessa. Tämän laaturyhmän puheenjohtajana olen päässyt läheltä tutustumaan kriisiytymisen syihin ja niihin toimenpiteisiin, joihin Esperi on ryhtynyt. Haastattelemalla uudistunutta johtoa, tapaamalla hoivakotien asukkaita, omaisia ja henkilöstöä sekä tekemällä arviointikäyntejä yksiköihin työryhmän jäsenille on hahmottunut kuva yksiköiden tilanteesta. Henkilöstön edustajan kuuluminen ryhmään on mahdollistanut suoran yhteyden työntekijöiden arkeen. Arvokkaan lisän on tuonut laaturyhmän tapaaminen ammattiyhdistysten (Tehy, Super ja Suomen Lääkäriliitto) ja THL:n edustajien kanssa.
Laaturyhmän työn tulokset tullaan raportoimaan julkisesti sekä luovuttamaan mm. päättäjille ja viranomaisille 23.1.2020 Huomisen hoiva -seminaarissa. Jo nyt voi kuitenkin sanoa, että oli korkea aika Esperin johdon havahtua. Hoivan laadussa oli joissakin yksiköissä vakavia puutteita ja henkilöstö koki olevansa tuuliajolla.
Pohjanoteerauksen jälkeen on nyt nähtävissä valon merkkejä. Johtaminen on muuttunut avoimemmaksi ja kannustavammaksi. Vuoropuhelu henkilökunnan kanssa on kohentunut ja henkilöstön lisäresursointi on korjannut työntekijävajetta. Hoivayksiköissä on alettu pitää asukaskokouksia ja yhteydenpitoa omaisiin on lisätty. Elämän päätösvaiheessa olevien ihmisten hoidon laadun parantamisessa ollaan kuitenkin vielä alkutaipaleella.
Laaturyhmän henkilöstöedustaja on tuonut esiin sen, miten ”Esperi on todella tehnyt paljon muutoksia kuluneen vuoden aikana ja osa näkyykin jo positiivisena työntekijöille”. Myös ammattiyhdistysten edustajien mukaan oikeansuuntaista kehitystä on Esperissä tapahtunut, joskin ”takamatkaa on paljon”.
Imagoa ei voi kiillottaa puheilla tai näennäistoimenpiteillä. Esperin maine paranee vasta, kun asukkaiden, omaisten ja työntekijöiden kokemukset muuttuvat ja hoivan laatu paranee.
Johtamis- ja toimintakulttuurin muuttuminen on vuosia kestävä prosessi. Onneksi se on Esperissä jo alkanut ja näyttää etenevän hyvää vauhtia.
Jaakko Valvanne
professori (emer.)
Esperin ulkoisen laaturyhmän puheenjohtaja
