Blogi: Laatu on asetettava kaikissa hoivapalvelukilpailutuksissa etusijalle

Kun ikäihmisten hoivapalvelujen laadusta herää yhteiskunnallista keskustelua, yksityiset hoivapalvelujen tarjoajat joutuvat usein arvostelun kohteeksi. Osin oikeutetusti. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin jäänyt taka-alle se epäkohta, millaisin eväin yksityinen ja julkinen puoli hoivaa lähtökohtaisesti tarjoavat.

Hoivapalveluita kilpailutetaan usein pelkästään halvimmalla hinnalla tai jopa ennakkoon määritellyllä kustannuskatolla. Sopimuksia, joissa hoitoisuuden muutoksia ei huomioida, on runsaasti. Tämän seurauksena enemmän pitäisi saada aikaan vähemmällä. Määrä menee laadun edelle. Näin ei saa olla. Hoiva-ala tarvitsee kilpailutuksiin ja muihin palveluostoihin selkeät yhteiset säännöt ja raamit, joiden tarkoituksena on parantaa palveluiden laatua.

Hintojen alas ajaminen vaikeuttaa palveluiden tuottamista riittävällä laadulla riippumatta siitä, onko tuottaja yksityinen vai julkinen taho. Vanhuspalvelulakiin tuodut hoitajamitoitukset ovat olleet tervetulleita. Niiden pitää kuitenkin koskettaa kaikkia samalla tavalla. THL:n alkuvuoden selvityksen mukaan 77% niistä hoivayksiköistä, jotka alittivat hoitajamitoituksen minimirajan, oli julkisen palvelutuottajan yksiköitä. Yksityisiltä palveluntarjoajilta vaaditaan samojen hoitajamitoitusten saavuttamista pienemmillä kustannuksilla.

Laatu on asetettava hoivapalvelukilpailutuksissa etusijalle. Eikä pelkästään laatukriteereinä, joita täytetään rasti ruutuun -menetelmällä, vaan laadun on oltava mitattavissa, jotta sen kehitystä voidaan seurata ja sen vaikuttavuutta arvioida. Laatukriteerien tehtävä on parantaa palvelun tasoa ja rohkaista palveluntuottajia kehittämään palvelun laatua entisestään. Ilman vertailukelpoista tietoa me emme tiedä hoivapalvelujen laadun kustannuksista mitään.

Osa kunnista on antanut laadulle sekä laatulupauksille aiempaa suuremman painoarvon, siis muutosta parempaan on ollut.  Tämän tyyppisissä kilpailutuksissa haluamme olla mukana ja toivomme että jatkossa useammat kunnat toteuttavat kilpailutuksiaan näin. Me tarvitsemme hoiva-alalle vuoropuhelua, jotta kykenemme tuottamaan vaaditut palvelut laadukkaasti sekä kustannustehokkaasti.

Tavoitteenamme on, että hoivapalvelut saavuttavat Suomessa aseman, josta meidän ei tarvitse kokea kansallista häpeää, vaan voimme jokainen vanheta arvokkaasti saaden ansaitsemaamme hyvää hoivaa. Tämä onnistuu ainoastaan, jos hoivapalveluita tuottavat yksityiset yritykset, palveluita ostavat kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät sekä lakeja, säädöksiä ja asetuksia laativat viranomaiset ja poliitikot toimivat yhteistyössä.

Jani Nurisalo
Myynti- ja markkinointijohtaja
Esperi Care