Maarit Mäkelän siirtyminen yli 30 vuoden julkisen sektorin uralta yksityiselle kuvastaa monille tuttuja muutoksen ja arvojen merkitystä työelämässä. Psykiatrisena sairaanhoitajana ja esihenkilönä toiminut Maarit löysi Esperi Koti Metsokankaasta uudenlaisen työn, jossa hän kokee voivansa toteuttaa periaatteitaan ja vaikuttaa suoraan asukkaidensa hyvinvointiin.
Hyvinvointialueiden muutostilanne on saanut työvoimaan liikehdintää julkiselta sektorilta yksityiselle. Maarit Mäkelä siirtyi Esperille vuosi sitten yli 30-vuotisen Oulun kaupungilla tekemänsä uran jälkeen. Maaritin urapolkuun mahtuu hetkiä psykiatrisena sairaanhoitajana ja useita esihenkilötehtäviä.
Syy siirtymiseen julkiselta yksityiselle kulminoitui lopulta arvomaailmaan. ”Minulla on tiettyjä periaatteita, joista en voi tinkiä. Esimerkiksi haluan aina toimia asiakkaan parhaaksi”, hän kertoo.
Kun Maarit kuuli, että Esperillä avautuu yksikönpäällikön paikka Esperi Koti Metsokankaassa, hän kaiveli muistiaan. ”Mietin, mikä se Esperi nyt olikaan, ja miksi mieleeni nousee negatiivisia asioita”, Maarit muistelee.
Nyt vuotta myöhemmin Maarit tunnustaa olevansa parantumaton Esperi-fani. ”Nyt en ymmärrä, miksi oikeastaan olin niin kauan töissä pelkästään julkisen työnantajan palveluksessa”, hän miettii.
Emme keskity kieltoihin
Selkeitä eroja Maarit näkee yksityisen ja julkisen toimijan tavassa organisoitua. ”Esperillä organisaatio on matala, ja esihenkilöt pääsevät vaikuttamaan aidosti johtamansa kodin asioihin. Meidän ei tarvitse junnata päätösten kanssa, vaan voimme pistää asioita toimeksi, vaikka heti.”
Hän on myös huomannut, että yrityksen yksi arvoista ”On ilo kohdata sinut” ei Esperillä ole mikään klisee, vaan se on totista totta.
Esperi Koti Metsokangas on 17-paikkainen mielenterveyskuntoutujien koti.
”Vaikka olemme kaikki aika uusia tehtävissämme, meillä on koossa hyvä porukka ja nyt jo yhteinen visiokin. Tavoittelemme kaikille hyvää elämää, eikä meillä keskitytä liikaa kieltoihin”, Maarit sanoo.
”Asukkaat ovat työni suola. Minulle on tärkeää, että heitä kohdellaan hyvin ja tartun herkästi asioihin, jos huomaan epäkohtia. Muutoin en niuhota.”
Oululaisen Maaritin sydämessä on myös Afrikan kokoinen paikka.
”Olen Afrikka-ihminen henkeen ja vereen, ja reggae-musiikki on intohimoni. Suosikkimaani on Länsi-Afrikassa sijaitseva Sierra Leone. Se on minulle kuin toinen kotimaa ja minulla on siellä paljon ystäviä. Sierra Leone on köyhä maa, ja varmaan 50-vuotta jäljessä Eurooppaa, mutta ihmiset ovat aitoja ja ihania, ja olen oppinut heiltä paljon. Esimerkiksi aikakäsitys on siellä ihan eri kuin Euroopassa. Jos joku sanoo tulevansa kohta, hän saattaa hyvinkin tulla vasta parin tunnin päästä”, Maarit kuvailee.
”Vaikka Sierra Leonessa pärjääkin hyvin englannilla – se on maan virallinen kieli – olen myös hieman opiskellut paikallista kieltä krio’a”.
Na gladi gladi fo mit yu!
[On ilo kohdata sinut]
