Tänään alkoi valtakunnallinen Muistiviikko, joka on Muistijärjestön tärkein toimintaviikko. Viikon aikana nostetaan esiin ideoita ja tekoja muistiystävällisen Suomen puolesta. Muistiviikolla, lauantaina 21.9., vietetään myös Maailman Alzheimer-päivää.
Aihe puhuttaa nykyään paljon myös lehdistöä ja muistiasiat ovat hyvin tapetilla. Kevään Aivoviikko ja syksyn Muistiviikko huomioidaan hyvin ja on ymmärretty, että kyseessä on yleinen, kansanterveydellinen ongelma. Muistisairauksista on kuitenkin vielä harhaluuloja, vaikka parempaan suuntaan ollaankin menossa.
Toisinaan ajatellaan ettei muistisairas ihminen ymmärrä, hänelle ei tarvitse vastata tai annetaan epäasiallisia vastauksia. Keskustelu käydään omaisen tai avustajan kanssa ja oletetaan, ettei muistisairaalla ole samoja inhimillisiä tarpeita, vaikka sosiaaliset kontaktit ovat erittäin tärkeitä. Myös muistisairas ihminen nauttii mm. musiikista ja konserteista.
Milloin kotona ei enää pärjää
- Kun muistisairas henkilö ei tunne enää oloaan turvalliseksi ja arjen normaalit rutiinit eivät enää onnistu: ei muista syödä tai mitä syö.
- Ajan ja paikan orientaatiohäiriöt: henkilö ei tiedä onko kotona tai mikä vuorokaudenaika on. Muistisairauteen liittyy yleensä vaeltaminen ja eksymisen vaara on suuri.
- Uni- ja valverytmin häiriöt: päivän ja yön sekoittumista ei omainen kauaa jaksa.
Suomessa on vallalla strategia, että kotona ollaan niin pitkään kuin mahdollista. Muistiliiton asiantuntijan Taru Vartiaisen mukaan, jos ihmiseltä itseltään tätä kysyttäisiin, niin he usein itsekin toivovat toisenlaista asumista: “Jos siirtyminen esimerkiksi hoivakotiin jätetään liian myöhäiseen vaiheeseen, niin ihminen ei kotiudu niin hyvin“.
Viisi vinkkiä muistisairaan kohtaamiseen
- Kiire pois. Muistisairas ihminen huomaa helposti, jos on kiire ja silloin hän ei ole mukana tilanteessa tai hermostuu.
- Kunnioita ja arvosta – ole läsnä, kuuntele ja välitä
- Puhu hitaasti edestäpäin ja lausu keskustelukumppanin nimi – nimi palauttaa hetkeen
- Älä testaa muistisairaan ihmisen muistia – hyvä tunnelma on tärkeintä
- Kosketa ja silitä – se tuo turvallisen, hyvän olon
Taustaa
Suomessa on 393 000 muistisairauden tai heikentyneen kognitiivisen toimintakyvyn kanssa elävää ja uusia sairastuneita tulee lähes 15 000 joka vuosi. Muistisairaus onkin suurin ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttava tekijä ja kahdella kolmesta ympärivuorokautisen hoidon asukkaasta on muistisairaus.
Lisätietoa löydät Muistiliiton sivuilta.
