Mitä validaatio tarkoittaa hoitotyössä?

Tavoitteenamme on, että kodeissamme asuu Suomen onnellisimmat asukkaat. Olemme yhdessä luoneet yhteisen ikäpalveluiden hoivamallin, jonka kivijalkana toimii validaatiomenetelmä. Sen lisäksi hoivamallin keskeisiä vaikuttavia teemoja ovat asukaslähtöisyys, omahoitajuus ja asukkaan osallisuus.

Validaatio on vuorovaikutusmenetelmä, jossa tunnistetaan ja hyväksytään muistisairaan tunteet ja kokemukset. Menetelmä pohjautuu arvostavaan kohtaamiseen ja vahvistaa asukkaan kokemuksen merkityksellisyyttä.

Katso alta Esperi Hoivakoti Lauttalammessa kuvattu video, joka kertoo validaatiosta hoivatyössä.

Mitä validaatio on ja mihin sitä tarvitaan?

Muistisairaus aiheuttaa muutoksia ihmisen neurologisissa toiminnoissa/aivoissa. Nämä muutokset voivat vaikuttaa muun muassa henkilön kognitioon, tunteiden säätelyyn, impulssikontrolliin ja todellisuudentajuun. Muistisairaan ihmisen vuorovaikutus ja kanssakäyminen toisten kanssa muuttuvat usein sairauden edetessä.

Muistisairaus etenee vaiheittain, mutta ei tarkkarajaisesti. Validaatiomenetelmässä muistisairauden eteneminen nähdään neljän keskeisen vaiheen kautta:

1. Malorientaatiovaihe – henkilö ymmärtää vielä, että muisti heikkenee, mikä voi herättää häpeää, turhautumista tai halua peittää muistamattomuutta.
2. Ajan ja paikan hämärtymisen vaihe – henkilö ei enää tiedosta muistamisen vaikeutta, ja aika, paikka sekä ihmiset saattavat vaihtua nopeasti hänen kokemusmaailmassaan.
3. Toistuvien liikkeiden vaihe – ilmaisu siirtyy yhä enemmän sanoista toimintaan, ja viestintä tapahtuu usein toistuvien liikkeiden kautta.
4. Sisäänpäin kääntymisen vaihe – vuorovaikutus ja huomio on muistisairaan sisäisessä maailmassa.

Validoinnissa huomioidaan nämä vaiheet ja kohdataan muistisairas ihminen kullekin vaiheelle sopivalla, kunnioittavalla ja ymmärtävällä tavalla.

Validaatiomenetelmä on tärkeä lähestymistapa muistisairaiden hoidossa ja vuorovaikutuksessa. Se tarkoittaa muistisairaan kertoman asian ja tunteen tunnistamista ja hyväksymistä. Validoinnin avulla vältämme mitätöimästä tai kyseenalaistamasta asukkaan kokemuksia ja tunteita sekä pyrimme ymmärtämään ja hyväksymään hänen kokemusmaailmansa sellaisena kuin hän sen kokee.

Validaation käyttäminen hoitotyössä vahvistaa asukkaan ja hoitajan välistä luottamusta, helpottaa haasteellisiksi koettuja tilanteita ja parantaa arjen sujuvuutta.

Validaation auttamismenetelmät:

Validaation menetelmät on kehitetty avuksi muistisairaiden hoidossa käytäviin vuorovaikutustilanteisiin. Menetelmiä hyödyntämällä voidaan:

• vähentää ahdistusta
• lisätä turvallisuuden tunnetta
• vahvistaa muistisairaan itsetuntoa

Validaatiossa kohdataan ihminen ihmisenä – tasavertaisena, ei hoitaja-hoidettava-asetelmassa. Menetelmiä on useita, ja ne soveltuvat eri tavoin muistisairauksien eri vaiheisiin.

Miten validaatiota käytetään?

Validaatiota sovelletaan arjen tilanteissa: keskusteluissa, hoitotilanteissa ja vuorovaikutuksessa muistisairaan kanssa. Menetelmiä käytetään joustavasti sairauden eri vaiheissa.

Miksi validaatio on tärkeää muistisairaiden kanssa työskennellessä?

Muistisairaudet vaikuttavat tapaan kokea ja ymmärtää ympäristöä. Validointi lisää turvallisuuden tunnetta, vähentää levottomuutta ja auttaa hoitajaa kohtaamaan asukkaan empaattisesti ja kunnioittavasti.

Koulutetaanko työntekijöitä validaation käyttöön?

Kyllä. Esperillä validaatio on juurtunut osaksi hoitotyötä koulutuksen ja arjen käytäntöjen kautta. Koulutuksia on järjestetty vuodesta 2021 alkaen. Tarjoamme säännöllisesti lyhytkoulutuksia, klinikoita, oppisopimuskoulutusta sekä verkkokurssin. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus harjoitella validaation periaatteita, ja niitä käsitellään myös tiimipalavereissa.

Miten validaatio näkyy Esperin hoivakodeissa?

Validaatio on osa hoivakotiemme toimintakulttuuria. Validaatio ei ole vain menetelmä – se on koko hoivakotiemme toimintaa ohjaava arvopohjainen lähestymistapa. Se näkyy tavassamme kohdata asukas, suunnitella arkea ja ratkaista arjen haasteita.

Meillä validaatio tukee sekä asukkaan että työntekijän hyvinvointia ja rakentaa yhteisöön inhimillistä, kuuntelevaa ja turvallista ilmapiiriä. Tämä on keskeinen osa tavoitettamme: Suomen onnellisimmat asukkaat.

Validaatiokoulutuksen vaikuttavuutta on seurattu viimeisen vuoden aikana myös poikkeamatietojen avulla. Tulokset ovat rohkaisevia: asukkaiden väkivaltainen käytös hoitajia kohtaan on vähentynyt merkittävästi, ja aiemmat väkivaltatilanteet ovat muuttuneet läheltä piti -tilanteiksi. Tämä kertoo siitä, että muistisairaan ihmisen kohtaaminen ja validoiva asenne ovat kehittyneet merkittävästi koko henkilöstön tasolla.

Mikä on TunteVa®-menetelmä?

TunteVa® perustuu validaatioterapiaan, ja sen käyttö edellyttää koulutusta. Menetelmässä muistisairaan mielikuvia ja sisäistä todellisuutta pidetään luotettavina ja niitä kunnioitetaan vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on tukea tunteiden tunnistamista ja hyväksymistä, ja kontaktia luodaan ilmeiden, eleiden, kosketuksen ja äänensävyn avulla. Hoitaja voi toistaa asukkaan puheesta avainsanoja vahvistaakseen kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Muistisairas voi mielikuvissaan palata aikaan, jolloin koki itsensä osaavaksi ja arvokkaaksi. Varhaiset muistot ja tunteet voivat aktivoitua nykyhetken ärsykkeistä, ja tunnemuistot säilyvät pitkään ja niitä tulee arvostaa. Menetelmä perustuu ajatukseen, että tukahdutetut tunteet vahvistuvat, mutta kun ne tunnistetaan ja jaetaan, niiden voima hellittää. Kuulluksi tulemisen puute voi puolestaan lisätä levotonta tai kielteistä käyttäytymistä.