Miten muistisairaat huomioidaan hoivakodissa?

Muistisairauden myötä niin sairastuneen kuin läheisten elämä voi muuttua monin tavoin. Kun arki kotona alkaa kuormittaa tai turvallisuus herättää huolta, hoivakoti voi tarjota oikeanlaista tukea, turvaa ja yhteisöllisyyttä.

Hoivakodissa muistisairas ihminen kohdataan ennen kaikkea yksilönä – hänen elämäntarinansa, toiveensa, tapansa ja tunteensa huomioiden. Tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman hyvä, turvallinen ja omannäköinen arki sairaudesta huolimatta.

Mistä huomaa, että muistisairaus alkaa?

Alkava muistisairaus näkyy usein pieninä muutoksina arjessa. Tavaroita katoaa, sovitut asiat unohtuvat tai ajan ja paikan hahmottaminen vaikeutuu. Vaikka muistin heikkeneminen on usein tunnetuin oire, kaikki muistisairaudet eivät ala muistioireilla. Ensimmäiset muutokset voivat näkyä myös käyttäytymisessä, toiminnassa tai vuorovaikutuksessa.

Jos läheisen tilanne herättää huolta, kannattaa tehdä läheisestä huoli-ilmoitus ja hakeutua tutkimuksiin hyvinvointialueen omalääkärin tai -hoitajan kautta. Muistia arvioidaan esimerkiksi MMSE- ja CERAD-testeillä, ja tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia. Varhainen diagnoosi auttaa tukemaan toimintakykyä ja hyvinvointia mahdollisimman pitkään.

Millaisia muistisairauksia on ja miten ne etenevät?

Muistisairauksia on useita, ja ne etenevät yksilöllisesti. Yleisimpiä ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäiset muistisairaudet, Lewyn kappale -tauti, otsalohkorappeumat sekä Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus. Muistisairaudet vaikuttavat vähitellen muistiin, toiminnanohjaukseen, hahmottamiseen ja arjen sujuvuuteen.

Sairauden alkuvaiheessa oireet voivat olla lieviä, kuten unohtelua, sanojen hakemista tai vaikeuksia muistaa sovittuja asioita. Sairauden edetessä arjessa tarvitaan yhä enemmän tukea, ja myöhemmässä vaiheessa muistisairas voi tarvita ympärivuorokautista hoivaa ja turvallisen ympäristön.

Muistisairaus ei kuitenkaan määritä ihmistä. Jokaisella säilyy tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi arvokkaana omana itsenään.

Milloin on oikea aika muuttaa hoivakotiin?

Hoivakotiin muuttaminen tulee usein ajankohtaiseksi silloin, kun kotona asuminen ei enää ole turvallista tai arjessa selviytyminen vaatii jatkuvaa tukea. Läheisten huoli, lisääntyvä avuntarve, kaatumiset tai esimerkiksi eksyminen voivat olla merkkejä siitä, että ympärivuorokautinen palveluasuminen olisi hyvä ratkaisu.

Hoivakodissa muistisairas saa ammattitaitoista tukea, turvallisen ympäristön ja yhteisön ympärilleen. Arjessa pyritään säilyttämään tutut rutiinit, omat mieltymykset ja elämänrytmi mahdollisimman pitkälle.

Joskus muistisairas itse ei haluaisi muuttaa hoivakotiin. Muutos voi tuntua pelottavalta tai vaikealta ymmärtää. Siksi tilanteesta keskustellaan rauhassa yhdessä läheisten, hoitohenkilökunnan ja tarvittaessa sosiaalityöntekijän kanssa. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka tukee turvallisuutta, hyvinvointia ja elämänlaatua.

Miten muistisairas kohdataan arjessa?

Muistisairaan kohtaaminen perustuu rauhallisuuteen, kiireettömyyteen ja myötätuntoon. Katsekontakti, lempeä puhe ja tuttu päivärytmi luovat turvallisuuden tunnetta ja tukevat hyvinvointia.

Muistisairaan käyttäytymisen taustalla on usein tunne tai tarve, jota hän ei enää pysty sanoittamaan. Siksi hoitajat pyrkivät ymmärtämään käyttäytymisen syitä eikä vain itse toimintaa.

Esperillä kohtaaminen perustuu ikäihmisten palveluiden yhteiseen hoivamalliin, jonka kivijalkana toimii validaatiomenetelmä. Validaatiossa tunnistetaan ja hyväksytään muistisairaan ihmisen tunteet ja kokemukset arvostavasti. Kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, turvallisuuden tunne ja luottamus vahvistuvat.

Hoivamallin keskeisiä teemoja ovat asukaslähtöisyys, omahoitajuus ja asukkaan osallisuus. Näin jokaisen elämäntarina, tavat ja toiveet voidaan huomioida arjessa.

Miten Esperin hoivakodeissa tuetaan muistisairaan hyvinvointia?

Esperin hoivakodeissa arki suunnitellaan muistisairaan yksilöllisten tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan. Kodinomaiset tilat, tuttu henkilökunta ja selkeä päivärytmi luovat turvallisen ympäristön ja tukevat hyvinvointia. Asukkaan toimintakykyä arvioidaan säännöllisesti esimerkiksi RAI-arvioinnin avulla, ja hoitoa sekä palvelujen toteuttamissuunnitelmaa päivitetään arjen havaintojen pohjalta.

Asukkaita kannustetaan osallistumaan arkeen omien voimavarojensa mukaan esimerkiksi ulkoilun, yhteisten ruokailujen, musiikin, muisteluhetkien, arjen askareiden ja omahoitajahetkien kautta. Jokaisen elämänhistoria, tavat ja toiveet huomioidaan arjessa.

Pienilläkin kohtaamisilla voi olla suuri merkitys – tuttu laulu, yhteinen kahvihetki tai kiireetön läsnäolo voivat tehdä päivästä turvallisen ja merkityksellisen.

Millainen on muistiystävällinen hoivakoti?

Muistiystävällinen hoivakoti on selkeä, turvallinen ja helposti hahmotettava ympäristö, jossa huomioidaan muistisairaan ihmisen tarpeet ja toimintakyky. Esperin hoivakodit on suunniteltu tukemaan kiireetöntä kohtaamista, turvallisuutta ja asukkaan itsenäisyyttä mahdollisimman pitkään.

Tilat ovat valoisat, esteettömät ja kodinomaiset. Selkeät kulkureitit, tukikaiteet, turvalliset lattiamateriaalit sekä hahmottamista helpottavat värit ja kontrastit tukevat turvallista arkea. Viihtyisät yhteiset tilat ja mahdollisuus sisustaa oma huone tutuilla tavaroilla lisäävät kodin tuntua ja turvallisuuden tunnetta.

Myös piha-alueet suunnitellaan esteettömiksi ja turvallisiksi, jotta ulkoilu olisi mahdollista mahdollisimman usein. Muistiystävällisessä ympäristössä tärkeintä ei ole vain turvallisuus, vaan tunne siitä, että paikka tuntuu kodilta.

Miten omaiset voivat tukea muistisairasta?

Läheisten läsnäolo ja yhteiset hetket ovat muistisairaalle erittäin merkityksellisiä. Yhteinen kahvihetki, valokuvien katselu, musiikin kuuntelu tai rauhallinen keskustelu voivat tuoda turvaa, iloa ja tuttuuden tunnetta.

Myös yhteistyö hoivakodin henkilöstön kanssa on tärkeää. Läheiset tuntevat usein parhaiten asukkaan elämänhistorian, tavat, mieltymykset ja tärkeät muistot. Näiden avulla hoitajat voivat kohdata asukkaan yksilöllisesti myös silloin, kun sanoja on enää vähän.

Jos omainen asuu kaukana, yhteydenpitoa voidaan tukea läheisviestinnän ratkaisuilla. Esperin hoivakodeissa on käytössä OmaEsperi, jonka kautta läheiset saavat kuulumisia arjesta, tapahtumista ja läheisensä voinnista sekä voivat pitää yhteyttä turvallisesti hoivakodin henkilöstöön.