Mitä palveluja vammais­palveluiden kodeissa tarjotaan?

Etusivu > Usein kysytyt kysymykset > Mitä palveluja vammais­palveluiden kodeissa tarjotaan?
Vammaispalvelut

Esperi tarjoaa monipuolisia kehitysvammaisten ja vammaispalveluiden asiakkaiden asumispalveluja, kuten ympärivuorokautista palveluasumista (ent. autettu asuminen), yhteisöllistä asumista (ent. ohjattu asuminen), tuettua asumista, tilapäistä asumista, asumisvalmennusta, päivätoimintaa, avotyötoimintaa sekä työtoimintaa

Tutustu koteihin

Ympärivuorokautinen (ent. autettu) asuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista tukea, ohjausta ja hoitoa. Ympärivuorokautisen asumisen asukas tarvitsee apua ja ohjausta päivittäisissä toiminnoissaan, elämänhallinnassaan, terveydenhoidossa ja vuorovaikutuksessa. Kehitysvamman tai vamman ohella asukkaalla voi olla fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn haasteita.    

Ympärivuorokautisen asumisen tavoitteena on tuottaa edellytykset sille, että asukas selviytyy asumisesta ohjaajan tuella, omia taitoja ja osaamistaan hyödyntäen. Ympärivuorokautisessa asumisessa ylläpidetään olemassa olevia taitoja ja harjoitellaan uusia. Asuminen on ryhmämuotoista asumista ja arjessa opetellaan yhteisöasumista sekä toisten huomioon ottamista. Ympärivuorokautisessa asumisessa keskeistä on asukkaan kuntoutumista tukeva ja edistävä työote. Asuminen tukee henkilön arjessa pärjäämistä, edistää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä tukee sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Osa ympärivuorokautisen asumisen asukkaista voi taitojen karttuessa siirtyä ohjattuun tai tuettuun asumiseen.

Yhteisöllinen (ent. ohjattu) asuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat kehitys- tai muusta vammastaan johtuen päivittäin tai useita kertoja viikossa tukea, ohjausta ja apua. Erona ympärivuorokautiseen asumiseen on, että yhteisöllisessä asumisessa ei ole ympärivuorokautista valvontaa. Yhteisöllisen asumisen asukas tarvitsee tukea ja ohjausta yleensä useilla elämän osa-alueilla. Ohjaaja auttaa asukasta arkielämänrutiineissa ja niihin osallistumisessa. Asukas voi tarvita päivittäisten toimintojen ohella apua myös hyvinvointinsa tueksi. Vamman lisäksi avun tarpeen taustalla voi olla fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn haasteita.

Yhteisöllinen asuminen tukee asukkaan mahdollisimman itsenäistä selviytymistä, edistää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä tukee sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Tavoitteena on asukkaan taitojen kehittyminen asukkaan yksilölliset voimavarat huomioon ottaen. Yhteisöllinen asuminen voi olla valmentavaa tai pysyvä asumisen muoto. Yhteisöllisen asumisen asukas voi taitojen karttuessa siirtyä tuettuun asumiseen.

Tuettu asuminen (ent. tukiasuminen) on tarkoitettu lievästi kehitysvammaisille henkilöille, joiden tuen ja avuntarve on vähäinen. Asukas asuu tyypillisesti omassa kodissaan tai palveluntuottajan tukiasunnossa. Tuetun asumisen asukas tarvitsee vain vähän tukea päivittäisten askareiden hoitamisessa. Lähinnä asukas tarvitsee valmennusta itsenäistymisen taidoissaan. Asukasta ohjataan ja kannustetaan omatoimisuuteen sekä itsenäisyyteen omien asioiden hoitamisessa. 

Tuettu asuminen voi olla valmentavaa tai pysyvä asumisen muoto. Valmentava tukiasuminen on määräaikaista, tavoitteellista asumista. Valmennusjakso pitää sisällään arviointijaksoja. Asukasta tuetaan hankkimaan valmiuksia, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa muuttamisen itsenäisempään asumismuotoon. Valmennusjakso kestää tyypillisesti muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Pysyvämuotoisessa tukiasumisessa tavoitteena on asukkaan mahdollisimman itsenäinen elämä. Ohjaaja auttaa asukasta arjen askareiden hoidossa. Päämääränä on löytää asukkaan osaamisen maksimikapasiteetti. 

Tilapäisasumisen palvelut eli tilapäishoito vastaa lyhytaikaiseen hoidontarpeeseen. Tilapäishoito tukee kehitysvammaista henkilöä hoitavien omaisten sekä koko perheen jaksamista. Tarkoituksena on antaa omaisille levähdystauko arjen keskellä sekä mahdollistaa omaishoitajien vapaapäivien pitämisen (lakisääteiset 3 vapaavuorokautta/kk). Tilapäishoitoa voidaan tarjota myös tilanteissa, joissa perhe tarvitsee yllättäen apua hoidon järjestämisessä esimerkiksi vanhemman työmatkan tai sairauden vuoksi. Tilapäishoito tarjoaa asiakkaalle virikkeellistä ja mielekästä toimintaa sekä vertaisryhmän seuraa.

Tilapäishoitoa järjestetään lyhytaikaisena jaksohoitona asumisyksiköissä ja tilapäishoidon yksiköissä. Tilapäishoito on suunnattu sekä lievästi, keskivaikeasti että vaikeasti kehitysvammaisille henkilöille. Tilapäishoito voidaan toteuttaa esimerkiksi jaksohoitona, viikonloppuhoitona tai leirien muodossa. Tyypillisesti tilapäishoidon jakson pituus on kaksi vuorokautta (pe-su), korkeintaan muutama viikko. 

Asumisvalmennuksessa harjoitellaan sekä kehitetään asiakkaan arjen taitoja tuetusti ja ohjatusti. Asumisvalmennuksen tarkoituksena on vahvistaa kehitysvammaisen mahdollisimman itsenäisen elämän edellytyksiä. Jakson aikana opetellaan muun muassa ruoanlaittoa, asioiden hoitamista ja kotitöiden tekemistä. Asumisvalmennusjaksolla toiminta on suunnitelmallista ja ohjaaja arvioi asiakkaan taitoja sekä taitojen kehittymistä. Asumisvalmennusjakso järjestetään tyypillisesti yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja jakson tavoitteet suunnitellaan yhdessä asiakkaan, oppilaitoksen ja omaisten kanssa.  

Päivätoiminta on tarkoitettu keskivaikeasti tai vaikeasti kehitysvammaisille henkilöille. Asiakas voi osallistua päivätoimintaan myös jonkin muun erityistarpeen niin vaatiessa. Pääsääntöisesti päivätoimintaan osallistuvat asiakkaat ovat aikuisia, oppivelvollisuutensa suorittaneita henkilöitä. Päivätoimintaan voi osallistua viitenä päivänä viikossa tai harvemmin. 

Päivätoiminta on vahvasti ohjattua ja suunnitelmallista toimintaa. Päivätoiminta räätälöidään asiakkaan toimintakyvyn ja tason mukaan. Toiminta perustuu asiakkaan omien voimavarojen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Päivätoiminnan tavoitteena on asiakkaan taitojen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja harjoittaminen. Toiminnassa pyritään tukemaan asiakkaan omatoimisuutta. Päivätoiminta tarjoaa asiakkaalle mielekästä toimintaa, virikkeellistä tekemistä sekä sosiaalisen ympäristön, missä asiakkaalla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Avotyötoimintapalvelu on työnluonteista toimintaa, joka on suunnattu yli 16-vuotiaille kehitysvammaisille henkilöille, jotka omaavat tarvittavat taidot osallistuakseen avotyötoimintaan. Avotyötoiminta on työtoimintaa, joka tapahtuu toimintakeskuksen ulkopuolella yksityisissä yrityksissä tai kunnan yksiköissä. Avotyötoiminnassa tarjotaan asiakkaalle mahdollisuus saada tukea ja säännöllistä ohjausta työskentelyyn tavallisella työpaikalla. Työtehtävät ovat aina avustavia tehtäviä. Avotyötyöntekijä voi toimia esimerkiksi keittiö- ja siivoustehtävissä tai avustavissa tehtävissä kaupassa, päiväkodissa tai vanhainkodissa.

Avotyötoiminta on tekijälleen haasteellista toimintaa. Avotyötoiminta antaa mahdollisuuden työskennellä sekä olla vuorovaikutuksessa muun ympäristön kanssa. Avotyötoiminta on huomattavasti haasteellisempaa kuin toimintakeskustyö ja edellyttää avotyöntekijältä henkilökohtaisia taitoja, mutta ei kykyä täysin itsenäiseen työskentelyyn.

Avotyötoiminnan työaika vaihtelee. Avotyöntekijä voi työskennellä osan viikosta avotyötoimintapaikalla ja osan viikosta työ- tai toimintakeskuksessa. Avotyötoiminnasta ei makseta palkkaa, vaan korvauksena on työosuusraha. Muun toimeentulon perustana on henkilön eläke. 

Työtoiminta on sosiaalipalvelua, joka sisältää työnomaisia, erilaisia toiminnallisia tehtäviä. Työtoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaiden virkistyksellinen toiminta ja sosiaaliset kontaktit. Toiminta on kuntoutuksellista ja ylläpitävää. Toiminnan avulla asiakasta tuetaan osallistumaan yhteiskuntaan. Ohjauksella pyritään kehittämään asiakkaan taitoja selviytyä ympäröivässä yhteisössä ja tarjotaan asiakkaalle mahdollisuus itsensä kehittämiseen. Työtoiminta saattaa mahdollistaa polun avotyötoimintaan ja sitä kautta itsenäisempään elämään. Työtoiminta antaa asiakkaan päivälle sisältöä, hyvinvointia sekä tarpeellisuuden ja osallisuuden tunnetta.

Työtoiminta on monipuolista toimintaa, joka koostuu erilaisten tuotteiden valmistamisesta omina tuotteina ja alihankintana sekä erilaisista, vaihtuvista teemoista ja itsensä kehittämisestä. Toiminta on ryhmämuotoista ja tapahtuu pääasiassa toimintakeskuksessa. Työtoimintaan voi osallistua viitenä päivänä viikossa tai harvemmin. Toiminnan sisältö voi koostua muun muassa alihankintatöistä (pussitus, lajittelu, tarroitus), tuotteiden valmistuksesta omana tuotantona (tekstiili-/puutyöt, keramiikka), työelämätaitojen harjoittelemisesta, oman yksikön ylläpitoon liittyvistä tehtävistä sekä liikunnasta.

Tarina Päivätoimintakeskus Oivapajasta

Suomessa on noin 25 000 kehitysvammaista työikäistä. On arvioitu, että 3000 henkilöä voisi työllistyä työsuhteiseen palkkatyöhön. Kuitenkin vain alle 500 käy palkkatyössä. Mikko Niemi on yksi heistä.

Tiistaisin Mikko osallistuu Esperi Toimintakeskus Oivapajassa työtoimintaan, jonka tavoitteena on tukea Mikon sosiaalisuutta. Maanantaisin, keskiviikkona ­­­ja perjantaina hän käy töissä paikallisessa K-kaupassa.  

Lue Mikon haastattelu

Katso myös

Kysy lisää palveluistamme tai jätä palautetta

Please enable JavaScript in your browser to complete this form.

Asiakaspalvelumme on valmiina vastaamaan kysymyksiisi arkisin klo 9-16.


Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Yhteydenottoni liittyy

Jos toivot yhteydenottoa, jätäthän meille joko puhelinnumerosi tai sähköpostiosoitteesi.


Kun lähetät lomakkeen, asiantuntijamme voi olla sinuun yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. Käsittelemme henkilötietojasi tietosuojaselosteen mukaisesti. Löydät tietosuojaselosteen täältä.​


​Töihin meille – lue lisää työskentelystä Esperillä